Vade ja Joonas ovat lukeneet tällä kertaa todellisen oppimisen ylistyksen. Paolo Freiren Sorrettujen pedagogiikka on kriittisen pedagogian klassikko, joka osoittaa, että vallankumous voi tapahtua vain siellä, missä opettajat ja sorrettu kansa ovat yhtä ja ihmiset oppivat opettamaan opettajiaan. (HUOM! Olimme väärässä, kirja _on_ suomennettu, ks. alla. Pahoittelemme.) Mitä 1960-luvun sorrosta ja vallankumouksellisista tilanteista ponnistava teoria koulutuksesta inhimillistämisenä opettaa meille nykyisestä jamastamme? Miten oma koulumallimme heijastaa tai ei heijasta Freiden ideoita? Ketkä ovat tänään sortajia ja ketkä sorrettuja? Ja onko maailma muuttunut sen inhimillisemmäksi vaiko päinvastoin?Tässä lukupiirissä opimme, että vaikka on tärkeää tietää, vielä tärkeämpää on ymmärtää ja osata itse. (Kaikista tärkeintä on rakastaa—kaikesta huolimatta.) Jakson lukemistoa: Boal, Augusto (1979). Theater of the oppressed. London: Pluto Press. Freire, Paulo (2000). Pedagogy of the oppressed. New York: Continuum. (s.a.). Sorrettujen pedagogiikka. (Pedagogia do oprimido, 1970.) Suomentanut Joel Kuortti. Toimittanut Tuukka -Tomperi. Johdanto ja jälkisanat: Tuukka Tomperi & Juha Suoranta) Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-159-3. Tampere: Vastapaino. Fricker, Miranda (2007). Epistemic injustice: power and the ethics of knowing. Oxford University Press. Guenther, Lisa (2016). Solitary confinement: social death and its afterlives. Minneapolis London: University of Minnesota Press. Luhtakallio, Eeva & Maria Mustranta (2017). Demokratia suomalaisessa lähiössä. Helsinki: Into. Suoranta, Juha, Nina Hjelt, Tuukka Tomperi & Anna Grant (2022). Reinventing Paulo Freire’s pedagogy in Finnish non-formal education: The case of Life Skills for All model. Educational Philosophy and Theory. 54(13), 2228–2242. DOI: 10.1080/00131857.2021.1974839.