Doulafoorumissa valittiin vuoden doula jo toistamiseen helmikuussa 2025. Kauden viimeisessä jaksossa pääsemme kuulemaan, millainen on ollut pirkkalalaisen Jasmin Partasen polku doulaksi ja miten hän kokee täyttäneensä vuoden 2025 doulan saappaat suhteessa asiakkaisiin, kollegoihinsa ja laajemmin synnytyskulttuuriin. Jaksossa muistutetaan loppuvuodesta alkavasta vuoden doulan ehdottamisesta ja kerrotaan valintakriteerit.

Miten vanhemmuus ja synnytyskulttuuri ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana? Millaista on perustaa ja laajentaa perhettä neljällä vuosikymmenellä ja eri muodoissa? Pia Brandt on saanut lapsia 1980-, 1990-, 2000-, ja 2010-luvuilla ja tullut isoäidiksi 2020-luvulla. Lapsia on syntynyt ydinperheeseen, sateenkaariperheeseen ja yksinhuoltajatalouteen. Keskustelemme jaksossa Pian omista kokemuksista ja siitä, kuinka yhteiskunta on pysynyt mukana perhemuotojen moninaistumisessa.

Mitä sikiöseulonnat ovat ja mikä niiden tarkoitus on? Ymmärtävätkö odottajat seulontoihin osallistuessaan mihin ovat menossa ja millaista tietoa he voivat seulonnoista saada? Miksi olisi tärkeä tarkastella seulontakäytäntöä kriittisesti? Anna-Riitan kanssa juttelemassa on Tieto-Finlandia-kirjailija Riikka Leinonen, joka valaisee sikiöseulontojen herkästi piiloon jääviä kyseenalaisia tarkoitusperiä. Ketkä meillä saavat lisääntyä ja keiden halutaan syntyvän? Mitä tapahtuu, kun yhteiskuntaan syntyy koko ajan vähemmän vauvoja, joilla on esim. kromosomipoikkeamia ja representaatio vammaisen lapsen vanhemmuudesta vähenee? Terveen ja vammattoman vauvan syntyminen ei takaa vammattomuutta loppuelämäksi, joten jokaisen olisi hyvä pohtia näitä asioita ja lisälukemiseksi sopii hyvin Riikan ja Sofia Tawastin kirja Suuri valhe vammaisuudesta.

Millaisia erilaisia muotoja lähisuhdeväkivallalla voi olla ja mitä erityispiirteitä liittyy väkivaltaan raskausaikana, vauvan synnyttyä ja silloin, kun eroaa väkivaltaisesta kumppanista? Ensi- ja turvakotien liiton erityisasiantuntija Tuulia Kovanen kertoo väkivaltatyön auttamismuodoista ja pohdimme keinoja irtaantua väkivaltaisesta kumppanista mahdollisimman turvallisesti. Miksi neuvolalla on merkittävä rooli lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja mitkä ovat doulan mahdollisuudet auttaa, jos asiakas kokee väkivaltaa? Nettiturvakoti

Mitä hyperemeesi on ja kuinka yleistä se on odottajilla? Miten hyperemeesiä hoidetaan ja millaisiin asenteisiin hyperemeetikko voi törmätä lähipiirissä, työpaikalla ja terveydenhuollossa? Jaksovieras Nella Mäkinen Hyperemeesi ry:stä kertoo vakavasta raskauspahoinvoinnistaan ja sen vaikutuksesta elämään. Pohdimme muun muassa hyperemeesin vaikutusta toivotun lapsiluvun toteutumiseen ja doulan mahdollisuuksia olla hyperemeesistä kärsivän asiakkaan apuna ja tukena.

Millaista keskustelua vanhemmuudesta käydään kirjallisuudessa ja mikä saa ihmisen kirjoittamaan aiheesta? Miten kirjallisuus voi vaikuttaa mielikuviimme äitiydestä ja vanhemmuudesta? Jaksossa Anna-Riitan kanssa on keskustelemassa taitelija Olga Palo, jonka uusin kirja Keskusteluja lapseni ja Virginia Woolfin kanssa on julkaistu hiljattain. Äitiys ei pitkään tuntunut Olgalle houkuttelevalta ajatukselta ja kirjoittaminen on ollut tapa käsitellä vanhemmaksi tulemiseen liittyvää kitkaa. Juttelemme muistiin kirjaamisesta ja kenen tahansa vanhemman mahdollisuuksista kirjoittamisen kautta dokumentoida omaa vanhemmuutta. Pohdimme myös synnytysten kuvaamista kirjallisuudessa ja vahvasti kehollisen kokemuksen sanoittamista tekstin muotoon. Lopuksi vinkkaamme vanhemmuuteen liittyvää kirjallisuutta inspiraatioksi kuuntelijoille.

Miten syömishäiriötausta voi vaikuttaa raskautumiseen? Miksi raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika voivat herkästi heilauttaa syömishäiriöstä toipuvan mieltä? Miten neuvolassa tulisi huomioida mahdollinen syömishäiriötausta ja millaisia keinoja doulalla on tukea toipuvaa asiakasta? Jaksossa omasta kokemuksestaan lapsettomuushoidoista taaperon äidiksi on kertomassa Taru Mänttäri, jonka kelvollisuutta vanhemmaksi on epäilty lihavuuden vuoksi. Keskustelemme muun muassa riskeihin keskittymisen haitallisuudesta, sensitiivisen yksilöllisen kohtaamisen tärkeydestä ja siitä, kuinka moninaisin tavoin muutokset kehossa voivat vaikuttaa syömishäiriöstä toipuvan hyvinvointiin.

Mitä on läskifobia ja onko lihava neutraali sana? Miksi niin harvoin näemme odotuskuvia lihavista kehoista? Millaisia haasteita läski synnyttäjä voi kohdata terveydenhuollossa? Anna-Riitta keskustelee jaksossa doulakollegoidensa Miia Torvisen ja Tytti Shemeikan kanssa. Avaamme jaksossa olennaisia käsitteitä, järkytymme doulien harjoittamasta syrjinnästä ja vinkkaamme keinoja alkaa purkaa omia läskivihamielisiä ajatuksia ja asenteita. Itseopiskelun voi aloittaa esimerkiksi lukemalla Raisa Omaheimon Ratkaisuja läskeille, Taija Wileniuksen Paino mielessä, Michelle Mayefsken Fat Birth ja AJ Silverin Supporting Fat Birth.

Voiko ihminen kokea suurta rakkauden täyttymystä ilman omia lapsia? Entä jos myöhemmin katuu sitä, että ei hankkinut lapsia? Vihaavatko vapaaehtoisesti lapsettomat lapsia? Millaisia merkityksellisiä mahdollisuuksia vapaaehtoinen lapsettomuus tarjoaa? Tässä jaksossa ravistellaan vapaaehtoiseen lapsettomuuteen liittyviä käsityksiä ja kyseenalaistetaan romanttisten suhteiden ja ydinperheen asemaa jonkinlaisina ylimpinä ihmissuhteiden muotona. Vapaaehtoisesti lapseton Emma kertoo miten itse päätyi siihen, että ei halua omia lapsia, ja pohtii seikkoja, jotka ovat vahvistaneet hänen päätöstään. Keskustelemme myös syntyvyyskeskustelun ristiriidoista – miksi lasten hankkiminen tehdään vaikeaksi niille, jotka lasta oikeasti toivovat, mutta samanaikaisesti pohditaan keinoja saada synnytystalkoisiin ne, jotka eivät halua lapsia.

Miten yleistä päihteidenkäyttö on raskausaikana ja millaista apua ja tukea on tarjolle odottajille, joilla on päihderiippuvuutta? Miten voimme käyttämiemme sanojen avulla vähentää stigmaa? Miten ammattilaiset voivat toiminnallaan vaikuttaa siihen, että useampi odottaja saisi tarvitsemansa avun? THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen on päihdelääkäri, joka toivoisi yhä useamman odottajan pääsevän tarvitsemansa tuen ja avun piiriin, jotta päihdehaittoja voitaisiin vähentää perheen hyvinvoinnin edistämiseksi. Keskustelemme terveydenhuollon kyttäyskulttuurista, joka saattaa nostaa odottajan kynnystä kertoa omasta päihteidenkäytöstä ja siitä, kuinka tärkeää olisi asettua asiakkaan puolelle ja motivoida odottajaa hänen omista tavoitteistaan käsin. Kuulemme myös uusimmista hoitosuosituksista vastasyntyneen vauvan vieroitusoireisiin sekä eat, sleep, console -mallista. THL:n verkkokoulu stigmasta, stigmatietoisuudesta ja syrjinnästäPäihteet ja raskaus: Kooste terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja suosituksistaA Harm Reduction Toolkit: Pregnancy and Substance Use

Miksi doulan tulisi olla kiinnostunut ihmisoikeuskysymyksistä? Kuka voi olla aktivisti? Millaisia vaikutusmahdollisuuksia meillä on ja mitä tekemistä Jeesuksella on näiden asioiden kanssa? Voiko ihminen oikeasti olla epäpoliittinen ja neutraali? Kauden viimeisessä jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelee doula Miina Korpi, joka on päätynyt vaikuttamaan asioihin ympärillään mm. kotikasvatuksen ja esimerkin voimasta. Mietimme, miten maailmalla tapahtuvat vääryydet vaikuttavat omaan yrittäjyyteen ja mistä löytää voimavaroja jatkuvaan hyvän puolesta kamppailuun. Kannustamme kaikkia toimimaan edes vähän, jotta harvojen ei tarvitsisi palaa loppuun. Jokainen doula voi löytää jaksosta itselle sopivia tapoja toimia.

Tässä jaksossa osallistutaan ajankohtaiseen syntyvyyskeskusteluun. Mistä syistä ihmiset eivät halua hankkia lapsia ja miltä näyttävät erot miesten ja naisten välillä? Pitääkö meidän oikeasti olla huolissaan yhdyntäseksin vähenemisestä ja onko syntyvyyden nostaminen missään määrin realistinen tavoite? Jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelemassa on kätilö ja sotealan tutkimuksen ja johtamisen maisteriopiskelija Amanda Ahola, joka on maisterintutkielmassaan käyttänyt aineistonaan Väestöliiton perhebarometria. Aineistosta nousevien seikkojen lisäksi Amanda ja Anna-Riitta esittävät omia spekulaatioitaan siitä, miksi lapsia syntyy niin vähän ja kuinka syntyvyys voitaisiin pitää edes nykyisellä tasolla.

Mitä ajatuksia herää, kun oma kumppani kertoo ryhtyvänsä doulaksi? Miten muut ovat kommentoineet tätä uutta elämäntapaa ja kuinka perhearki on muuttunut synnytyspäivystysten myötä? Tässä jaksossa ääneen pääsevät doulien puolisot. Joel Heikura ja Ville Torvinen ovat seuranneet vierestä puolisoidensa työtä muutaman vuoden ajan. He kertovat, kuinka puolison työ vaikuttaa omaan elämään, mihin outoihin juttuihin he ovat törmänneet ja millaisista ominaisuuksista on doulan puolisona hyötyä. Löytyykö pakastimesta nopeammin mustikat aamupalapuuroon vai jonkun vieraan ihmisen istukka ja hyppivätkö synnytysvideot ja -kuvat jatkuvasti silmille? Pohdimme myös, löytyisikö kumppaneilta riittävät valmiudet lähteä sijaistamaan doulapuolisoaan.

Millaista on olla raskaana ja synnyttää miehenä yhteiskunnassa, jossa jo äitiyshuolto sanana sulkee oman odotuksen ulkopuolelle? Miksi on tärkeää, että tarinat ja kokemukset transvanhemmuudesta tavoittavat nimen omaan muita transihmisiä? Millaisin tavoin ammattilaiset voisivat paremmin huomioida odottajien, synnyttäjien ja vanhempien moninaisuuden ja kuinka vastata kanssaihmisten uteliaisiin kysymyksiin? Yksin isäksi -dokumentissa omaa vanhemmuusmatkaansa synnytykseen asti avaava Nooa Sammalkäpy kertoo Doulapodissa omasta perheellistymisestään ja elämästään kaksosten itsellisenä isänä. Jaksossa keskustellaan muun muassa vähemmistöstressistä, transihmisten lisääntymismahdollisuuksista ja nykyisten translasten ja -nuorten tulevaisuuden näkymistä – ja siitä, kuinka Nooankin perhe on aivan tavallinen perhe muiden joukossa.

Mirjam Raudasoja on psykologi, joka on väitellyt tohtoriksi liittyen synnytyskokemuksiin ja siirtymävaiheen psyykkiseen hyvinvointiin vanhemmaksi tultaessa. Vanhemmuusteemojen ääreen häntä veti oma äidiksi tulo. Vaikkei Mirjam ole varsinaisena neuvolapsykologina toiminut, keskustelemme kysymyksistä ja aiheista, jotka usein nousevat esiin odotusajan vastaanotolla psykologin luona, ja kuinka psykologille voi hakeutua. Miksi on tärkeää, että jo raskausaikana tulee pohtineeksi myös omaa lapsuuttaan ja suhdetta vanhempiinsa? Miten synnytyskokemusten tutkiminen on vuosien varrella muuttunut ja kehittynyt? Mihin kaikkiin elämän osa-alueisiin synnytyskokemus vaikuttaa? Pohdimme miten monenlaiset toiveet ja kokemukset synnytyksestä ja vanhemmuudesta voisivat elää sovussa ja tulla ymmärretyksi. Arvostammeko me riittävästi lisääntymiseen liittyvää kehollista työtä ja vaivaa ja miten voisimme yhteiskuntana paremmin huomioida vanhemmaksi tulon mullistavan luonteen?

Laura Levänen koki kaksi myöhäistä keskenmenoa ja tarvitsi väylän purkaa ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Syntyi Keskenmenoklubi, joka nykyään on usean tuhannen ihmisen vertaistukiyhteisö. Laura kertoo omista menetyskokemuksistaan ja keinoistaan pitää yllä toivoa omasta lapsesta. Yksityiseltä lääkäriltä he saivat näkemyksiä mahdollisen seuraavan raskauden jatkumiseen ja Lauralle asennettiinkin kohdunkaulan tukilanka, jonka tarkoitus on ehkäistä ennenaikaista synnytystä. Keskustelemme myös siitä, kuinka terveydenhuollossa kohdataan keskenmenon kokeneita ja kuinka ihan meistä jokaisella tulisi olla enemmän tietoa keskenmenoista jo ennen ensimmäistäkään raskautta. Keväällä 2024 Lauralle myönnettiin Simpukka ry:n Helmi-tunnustuspalkinto. Hän toivoo voivansa työskennellä Keskenmenoklubin parissa vielä pitkään.

Miten doula synnyttää? Voiko doula doulata itseään? Pitäisikö jokaisella doulalla olla doula? Anna-Riitan kanssa jaksossa keskustelevat doulat Vilma Kuikka ja Mari Pihlajaharju, jotka odottivat kuopuksiaan doulakoulutuksensa edetessä. Pohdimme millaisia paineita synnytysammattilaiset saattavat kokea, mitä hyötyjä ja haittoja on siitä, että ammattilaiset jakavat omia kokemuksiaan ja miten omat kokemukset ja näkemykset ovat olleet erilaisia aikana ennen doulaopintoja ja niiden jälkeen. Millaisia stereotypioita liittyy doulien synnytyksiin ja miten ihmeessä tunnistaa, tekeekö jotain asiaa omasta sisäisestä halusta käsin vai vain yhteisön normeja kuuliaisesti noudattaen?

Miksi jotkut vauvat syntyvät matkalle ja miksi matkasynnytysten määrä on kasvanut? Jaksovieras Mari Hiekkanen on synnyttänyt matkalla synnytyssairaalaan neljä kertaa. Jaksossa kuullaan Marin erilaisista synnytyskokemuksista, ärsyynnytään median tavasta julistaa puolisot kätilöiksi ja pohditaan, millaiset piirteet ammattilaisessa tukevat synnyttäjää, kun vauva saapuu yllättäen tai ennakoidusti matkalla sairaalaan. Miten maantieteellinen sijainti vaikuttaa matkalla synnyttämisen todennäköisyyteen ja kuinka matkasynnytyksiä voitaisiin ennaltaehkäistä?

Miten rivikätilöstä tuli vuosien saatossa ay-pamppu eli mikä sai vaikuttamaan asioihin? Mitä kätilöys merkitsee silloinkin, kun ei tee perinteisiä kätilön tehtäviä? Tässä jaksossa Millariikka Rytkönen kertoo omasta matkastaan kätilöksi ja sotealan vaikuttajaksi, pohtii erilaisia identiteettejään ja antaa esimerkkejä pienistä mutta merkittävistä muutoksista, joita on saanut varsin byrokraattisessakin ympäristössä aikaan jo kauan ennen TEHYn puheenjohtajuutta. Mitä epätasa-arvoa liittyy synnytyksiin Suomessa ja mitä asialle pitäisi tehdä? Mitä asioita Millariikka on oppinut kantapään kautta? Anna-Riitta ja Millariikka fiilistelevät, kuinka isoja vaikutuksia voi olla myös ruohonjuuritason aktivismilla ja Millariikka jakaa kannustuksen sanoja kaikille jotka pohtivat, onko sillä mitään väliä mitä tekee. Juttelemme myös Täysin auki -kirjan kirjoitusprosessista ja pohdimme nimeä seuraavalle kirjalle.

Elokuussa 2024 elokuvateattereihin saapuu ensimmäinen kotimainen kokopitkä synnytysaiheinen dokumentti Kivun ja ilon työ. Mitä kaikkea elokuva näyttää ja miksi se ei ole täydellinen kuvaus synnyttämisestä Suomessa? Tässä jaksossa vieraana on elokuvan käsikirjoittaja, ohjaaja ja kuvaaja Karoliina Gröndahl. Karoliina kertoo miten päätyi alalleen, miksi alkoi tehdä dokumenttia synnytysammattilaisista ja mitä kaikkea hän oppi elokuvan tekemisen aikana. Anna-Riitta ja Karoliina juttelevat muun muassa aiemmin tehdyistä synnytysdokkareista ja pohtivat miksi on tärkeää, että meillä on kotimainen synnytyksiä näyttävä dokumenttielokuva ja keiden kaikkien toivoisivat sen näkevän. Kivun ja ilon työ ensi-illassa 23.8. eri puolilla Suomea.