EU pyrkii irti Kiinan ja Yhdysvaltojen riippuvuuksista, jatkaa sääntelyn purkamista ja panostuksia puolustukseen sekä kokonaisturvallisuuteen. Energiamarkkina on murroksessa Euroopan irtautuessa venäläisistä, fossiilisista polttoaineista ja kehittäessä kestävämpää, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa, energiamarkkinaansa. Mitä kaikkea muuta voimme odottaa unionilta vuoden vaihduttua? Kuuntele, niin tiedät.
EU:n valta valuu jatkuvasti alueille jotka ei sille kuulu tai pidä kuulua, kuten metsä- tai työmarkkinapolitiikkaan. Komissio kasvattaa valtaansa kriisien varjolla ja parlamenttia ravisuttelee korruptioskandaalit. EU:n sisämarkkina on kuitenkin Suomelle erityisen tärkeä, samoin kauppapolitiikan pöydät, joihin emme pääsisi ilman unionia. Mitä sitten pitäisi muuttaa? Tämän erityisjakson myötä toivotan hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle. Podi pitää parin viikon tauon ja palaa uuteen vuoteen loppiaisen merkeissä.
EU pyristelee irti Venäjän fossiilisista polttoaineista, vahvistaa energia- ja sähköverkkojaan, panostaa urakalla sääntelyn yksinkertaistamiseen sekä puolustusteollisuuden sisämarkkinoihin. Mutta mitä käy, kun Ukrainassa solmitaan rauha? Onnistuuko Eurooppa säilyttämään momentumin kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi vai valuvatko tavoitteet hiekkaan yhtämatkaa Ukrainan Nato- ja EU -jäsenyystoiveiden kanssa?
Komissio puskee eteenpäin yksikertaistamisen agendaa. Tyssäävätkö aloitteet alkuunsa vai saavatko lainsäätäjät parlamentissa ja jäsenmaissa edistystä aikaan? EU pyrkiin irti Venäjän tuontikaasusta ja koittaa kuumeisesti löytää ratkaisua tukea Ukrainan vaikeaa rahatilannetta yhä kiristyvässä rintamatilanteessa. Entä mitä tapahtuu Euroopan varusteluinnolle, mikäli Ukrainassa päädytään jossain vaiheessa tulitaukoon tai rauhaan?
EU:n rooli Ukrainan rauhanneuvotteluissa on, toimivallan puuttuessa, vähäinen mutta Euroopan maiden asema on toinen. Jäsenmaat yrittävät löytää teknistä ratkaisua Belgiassa sijaitsevien Venäjän jäädytettyjen varojen saamiseksi käyttöön Ukrainassa ja samaan aikaan nostaa puolustusvalmiutta ja suorituskykyjä. Mutta kuka näitä suorituskykyjä käyttää tosipaikan tullen? Olisivatko belgialaiset tai portugalilaiset valmiita tarttumaan aseisiin Euroopan puolesta?
Eurooppa tarvitsee kipeästi dataa sekä kilpailukyvyn, kokonaisturvallisuuden että puolustuksensa kehittämiseen. Euroopan teknologinen suvereniteetti vaatii merkittäviä panostuksia sekä sääntelyn purkamiseen, rahoitukseen että taisteluun yhdysvaltalaisia ja kiinalaisia yrityksiä vastaan. Samalla kun Yhdysvallat lakaisevat lattiaa perinteisillä länsimaalaisilla arvoilla ja yhteistyöllä on Euroopan saatava puolustuskykynsä nostettua nykyisestä alhosta.
EU rakentaa demokratiakilpeä ja yrittää saada digitaalisten palveluiden asetusta toimimaan jäsenmaissa. Mutta miten paljon sananvapautta voi ja kannattaa säädellä demokratian nimissä? Sosiaalinen media ei ole ole media vaan mielipidealusta, mutta onko tämä lähtökohtaisesti kuinka selvää käyttäjille?
Yritysvastuudirektiivin yksinkertaistaminen ei millään tavalla vaaranna kestävän kehityksen puolesta taistelua. Raportointivelvollisuus ei tee maailmasta kestävämpää. Aidot ympäristöteot syntyvät käytännön toimista, eivät kalliiden konsulttejen raportointipalkkioista.
Direktiivi on myös epätasapainoinen: se koskee EU:n ulkopuolisia toimijoita (joiden liikevaihto ylittää 900 miljoonaa euroa), mutta käytännössä nämä yritykset eivät tule noudattamaan sääntöjä. Samalla meidän omat eurooppalaiset yritykset joutuisivat valtavan hallinnollisen taakan alle, mikä vie kustannukset suoraan kuluttajahintoihin, heikentää niiden kilpailukykyä ja vie valtavasti resursseja pois varsinaisesta vastuullisuustyöstä. Aamuun myös muutama sana tulevasta digitaalisen sääntelyn yksinkertaistamisesta ja laajentumisnäkymistä.
Digieuro, eli mahdollisuus maksaa digilompakosta myös ilman internetiä, etenee. Ajatuksena on päästä irti yhdysvaltalaisten luottokorttien ylivoimasta sekä vahvistaa eurooppalaista huoltovarmuutta. EU:lta on tulossa myös uusi Scaleup Europe -kasvurahasto ja kannattaa käydä vastaamassa julkiseen kuulemiseen kvanttisäädöksestä.
Komissio esitteli 70 aloitetta ja 40 sääntelyesitystä työohjelmaansa ensi vuodelle. Mukana mm. esitys ”laadukkaista työpaikoista” ja lukuisia esityksiä viitaten sosiaaliseen Eurooppaan. 28 säädöskehys, eli paljon odotetun ”EU Inc” -kansalaisaloitteen inspiroima yritysten toimintaa koko EU-alueella helpottava esitys, uhkaa vesittyä direktiiviksi. Entä ne valonpilkahdukset ja poliittinen dynamiikka Brysselissä? 🎧
EU ei ole puolustusliitto, eikä siitä sellaista tule ilman perussopimuksen muutosta. Komissio tekee parhaansa luoviakseen nykyisen perussopimuksen puitteisssa tehdessään avauksia koskien eurooppalaista puolustusteollisuutta ja tukeakseen jäsenmaita suorituskykyjen vahvistamisessa. Fakta on, että EU-budjetissa ei ole rahaa ja tulevastakin budjetista maatalous haukkaa suurimman siivun.
Moni suomalainen ihmettelee, miksi EU käyttää merkittävimmän osuuden budjetistaan maatalouteen ja puolustukseen jää vain rippeitä? Entä onko aluetuilla todella pelastettu alueellista tasa-arvoa unionissa?
Se on jälleen parlamentin täysistuntoviikko Strasbourgissa ja podcast tulee aamun junasta matkalla Belgiasta Ranskaan. Eurooppa yrittää positioida itseään maailmanpolitiikan ristiaallokossa ja löytää yhteistä suuntaa suvereniteetin, arvojensa sekä jäsenmaiden kansallisten, poliittisten mutapainien välillä. Samaan aikaan talouskasvua, kilpailukykyä ja kokonaisturvallisuuden vahvistamista hidastava sääntely on komission dna:ssa. Onnistuvatko poliittiset päättäjät pitämään tätä massiivista virkamiesarmeijaa kurissa?
Tutkajärjestelmämme havaitsevat hävittäjiä ja ohjuksia satojen kilometrien päähän, mutta matalalla lentävät droonit jäävät katveeseen. Ukraina kipuilee Venäjän alati kehittyvän sotateknologian kanssa. Kumpi on voitolla hybridisodassa itä vai länsi? Euroopan on rakennettava pikaisesti uudenlaisia järjestelmiä, samaan aikaan kun sen teknologia ja puolustuksen kapasiteetti laahaavat perässä. Mm. näistä teemoista tämän viikon jaksosta, joka tulee tällä kertaa Helsingistä.
Vierailin Yhdysvalloissa Münchenin turvallisuuskonferenssin kutsumana ja tämän viikon podcastissa reflektioita mm. tästä sekä pohjustusta tähän YK:n korkeantason viikkoon. Muina teemoina mm. assosisaatiosopimus Israelin kanssa ja missä jamassa on EU:n kilpailukyky vuosi Draghin kilpailukykyraportin jälkeen.
Ursula von der Leyen lupasi EU:n ulkorajan vahvistamista ja nosti esiin konkreettisesti droonimuurin itärajan turvaksi. Suomesta löytyy tähän teknologiaa ja osaamista, mutta löytyykö julkiselta puolelta rahoitusta ja mahdollisuus täyttää tilauskirjat ripeästi? Droonimuuri olisi käytännössä havaitsemis- ja torjuntajärjestelmä, jolla voidaan tunnistaa ja mahdollisesti tuhota tarvittaessa vihollisen droonit.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää huomenna keskiviikkona 10.9. vuosittaisen Unionin tila -puheensa. Odotettavissa on hehkutusta puolustus- ja turvallisuusunionista sekä yksinkertaistamispaketeista, joiden tarkoitus on vahvistaa kilpailukykyä. Samalla hän joutuu kuitenkin puolustamaan surullista kauppadiiliä Yhdysvaltojen kanssa sekä nostamaan väistämättä esiin Gazan tilanteen sekä mahdolliset turvatakuut Ukrainalle.
EU:n syksy starttaa tällä viikolla. Tanska on päättänyt lähteä hamuamaan viranomaisille ja tekoälylle pääsyn yksityisiin viesteihin, EU-USA -kauppaneuvottelut ja raha puhuttavat heti kärjessä. Tervetuloa taas viikoittaisen EU-aiheisen podcastin pariin.
EU teki viime viikolla viestinnällisen virheen juhliessaan ennenaikaisesti voittoa tullineuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa. Viimeistää nyt on aika nostaa myös palvelut neuvottelupöytään. Eurooppalaiset yritykset on asetettava etusijalle. Tämän tulee näkyä niin huomenna julkistettavassa EU:n monivuotisessa budjettikehyksessä, verotuksessa, lainsäädännössä kuin julkisissa hankinnoissa.
Parlamentti äänestää torstaina von der Leyen II komission luottamuksesta. Epäluottamus heräsi komission puheenjohtajan viestien vaihdosta lääkeyhtiö Pfizerin johdon kanssa korona-aikaan. Komissio kieltäytyi viestien julkistamisesta. Suurempi haaste komissiolle on kuitenkin äärioikeiston nousu ja luottamuksen nakertuminen jakolinjoja herättävien EU- ja kansallisen tason kysymysten osalta.