Karon Grillin haastattelussa Björn Wahlroos arvelee, että perheensä salkun suurin osakesijoitus on Rolls-Royce, siis tarkemmin Rolls-Royce Holdings Ltd.
Mikä se oikein on yhtiöitään ja kuinka se on kolmessa vuodessa yli kymmenkertaistanut arvonsa?
Kuinka koronan kurittamasta ja talousvaikeuksissa rypeneestä yhtiöstä on tullut "Britannian NVIDIA" ja Lontoon pörssin viidenneksi arvokkain yhtiö?
Kuuntele Björn Wahlroosin grillaus:
https://open.spotify.com/episode/7ucNHvva3ShBqWMUPNjLQY?si=_zGMNaxgTRqLjYWu45x4lg
Björn Wahlroosin perheen sijoitussalkusta selvästi alle puolet on pörssilistattuja osakkeita. Private equityn, private debtin, venture capitalin ja hedgesijoitusten osuus on merkittävä.
Se ei ole ollut viime vuosina voittava allokaatio.
”Tässähän on monta ihmeellisyyttä. Hedgerahastot tuottavat suunnilleen nollaa. Venturessa listautumiset ovat olleet jäissä eikä innostus ole ollut järin suurta”, Wahlroos sanoo.
Suomalaisista pörssiyhtiöistä Wahlroos omistaa isommin UPM-Kymmeneä ja Mandatumia, joista jälkimmäinen kantaa hänen aikoinaan perustamansa investointipankin nimeä. Nordea- ja Sampo-omistuksensa Wahlroos kertoo pääosin myyneensä.
Jaksosta selviää myös, mikä on Wahlroosin tämän hetken suurin suora osakesijoitus.
"Jos edellinen vuosikymmen oli ennen kaikkea listaamattomien assettien suurta kulta-aikaa, niin kaikkiahan on yllättänyt se tosiasia, että maailmassa on [viime vuosina] ollut yksi yksinkertainen sijoitus ylitse lähes kaiken, ja se on ollut S&P 500 -indeksi."
S&P 500:n menestystä ovat siivittäneet ennen muuta muutamat teknologiayhtiöt. Samalla niiden markkina-arvot ovat paisuneet melkoisiksi. Viisi suurinta pörssiyhtiötä muodostaa noin 30 prosenttia S&P 500:sta. Paitsi niiden painot myös niiden markkina-arvot ovat nousseet melkoisiksi.
”Me itse asiassa olimme sijoittajana NVIDIAssa ajan, joka antoi varsin hyvän tuoton, mutta lähdimme liian aikaisin pois, aika lähellä näitä nykyisiä tasoja mutta selvästi alempana. Argumentti [NVIDIAsta luopumiseen] oli se, että kasvu, joka on sisällytetty nykyiseen tuottoennusteeseen, tuntui niin käsittämättömältä ottaen huomioon, että niiden asema maailmassa on jo nyt niin keskeinen."
Jaksossa Wahlroos kertoo myös näkemyksensä siitä, miltä ikuisuussijoittajan allokaation pitäisi näyttää. Entä jäikö harmittamaan, kun Warren Buffettin Berkshire Hathaway ei tehnytkään vastatarjousta Sammosta yhtiötä Omahaan kaupanneille Wahlroosille ja Kari Stadighille?
Björn Wahlroos vieraili Grillillä myös marraskuussa 2023:
https://open.spotify.com/episode/41ozraW48bWn3zQRSOxtV9?si=6hz_18OeRY62jD2f-etuhw
Kuuntele myös pikagrilli: Millainen yhtiö on Wahlroosin suurimmaksi osakesijoituksekseen mainitsema Rolls Royce?
https://open.spotify.com/episode/6kkBMwAkAmA24FwCsZkB9G?si=d94dac6c7fe94788
Relais on erikoistunut yhdistelemään hyötyajoneuvojen jälkimarkkinoilla toimivia yhtiöitä. Se asetti maaliskuussa 2023 tavoitteekseen 50 miljoonan euron pro forma -EBITA:n vuoden 2025 loppuun mennessä. Kuluvan vuoden aikana tehtyjen suurten yrityskauppojen ansiosta tavoite tuntuu saavutettavan.
Yrityskaupat voivat muuttaa yhtiön luonnetta melkoisestikin. Relaisin tapauksessa yhtiö on muutamassa vuodessa rakentanut sisäänsä Pohjoismaiden johtavan merkkiriippumattoman hyötyajoneuvojen korjaamoketjun. Muutos alkoi, kun Relais osti Raskoneen vuoden 2021 alussa.
”Kuulimme vähän mutkan takaa, että Raskone tuli myyntiin. Hei, tässähän on ideaa! Ruvetaan tekemään tätä samaa muuallakin Pohjoismaissa. Kukaan muu ei ole tehnyt sitä”, Relaisin toimitusjohtaja Arni Ekholm kertoo Karon Grillissä.
Raskone-kaupan jälkeen Relais osti korjaamoita Ruotsista, ja tämän vuoden alussa se teki ison yrityskaupan ostaessaan ”Norjan VR:ltä” Vyltä hyötyajoneuvokorjaamoketjun, yhteensä 24 korjaamoa. Kolmen naapurimaan korjaamokattavuutta pystyy täydentämään ostamalla vaikka vain yksittäisiäkin toimipisteitä. Uuteen maahan ei kuitenkaan voi lähteä rakentamaan ketjua yksittäisiä korjaamoja ostamalla – saati että ryhtyisi perustamaan niitä itse. Pohjaksi olisi saatava riittävän iso ketju.
Miksi Relais laajeni yritysostolla jopa pohjoiseen Keski-Eurooppaan, vaikka ilmiselvästi paletista puuttuu Tanskan korjaamoketju?
”Ei ole vielä saatu sopivaa hintaa sopivasta tavarasta, enkä halua maksaa liikaa vain sen takia, että on jokin palanen, joka puuttuu. Me pärjäämme ihan mainiosti näillä kolmellakin Pohjoismaalla”, Arni Ekholm sanoo.Grillillä Arni Ekholm kertoo myös, miksi yhtiö päätyi laskemaan liikkeelle 50 miljoonan euron hybridilainan ja millainen on yhtiön uusi suuri omistaja, portugalilainen vaihtoehtoisiin sijoituksiin erikoistunut Oxy Capital.Arni Ekholm vieraili Grillillä myös joulukuussa 2024:https://open.spotify.com/episode/5FSCsng7nLMTBfkA7mjvOU?si=2twUYhx0Qom7abtM8hS_LQYhteistyössä: Relais
Keskon liikevaihdosta yli puolet tulee päivittäistavarakaupasta, siis etupäässä myynnistä K-kauppiaille. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat myös ravintoloita syöttävä, markkina-asemaltaan vahva Kespro-tukku sekä Citymarketien käyttötavaraosastot.
Tulosmielessä päivittäistavarakauppa on tällä hetkellä Keskon ylivoimaisesti tärkein osa. Kesko-sijoittajan kannalta on siis ratkaisevan tärkeää, mitä päivittäistavarakaupalle kuuluu.
Keskon päivittäistavarakauppa on takonut viime vuosina takonut suunnilleen seitsemän prosentin liikevoittoa, mikä on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen korkea luku. Keskon kone on rasvassa. Huono uutinen on se, että liikevoitto paitsi suhteellisina prosentteina myös absoluuttisina euroina on ollut laskusuunnassa.
Laskussa on ollut myös K-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupasta. Mitä Kesko on tehnyt väärin, kun K-kauppiaat eivät pärjää kilpailussa, Keskon päivittäistavarakaupasta vastaava johtaja Ari Akseli?
”Markkinaosuus on tulo monesta asiasta, joista keskeisimmät ovat kauppapaikkaverkosto, laatu ja erottautuminen laadulla, ja sitten on hintataso. Kaikissa näissä meillä on toimenpiteitä, ja viimeisimmissä kvartaaliraporteissa jo alustavat tulokset rupeavat näkymään”, Akseli vastaa.
Karon Grillissä Ari Akseli kertoo Keskon yhdessä kauppiaiden ja tavarantoimittajien kanssa tekemien "hintainvestointien" rakenteesta ja kauppaverkoston rakentamisesta. Entä nukkuiko Kesko hypermarketien perustamisessa, kun vuosien 2018 ja 2023 välillä ei avattu yhden yhtä uutta Citymarketia?
Ensi vuodesta Kesko ennustaa, että päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoittomarginaali pysyy ”selvästi yli 6 prosentin tasolla huolimatta hintapanostuksista ja investoinneista kauppapaikkaverkostoon”. Muotoilu antaa olettaa suhteellisen kannattavuuden laskun jatkuvan. Absoluuttisina euroina tuloksen pitäisi kuitenkin kasvaa tästä vuodesta.
”Kannattavuutemme on hallinnassa ja hyvällä tasolla. Pidämme huolta siitä, että kannattavuus säilyy, jotta pystymme investoimaan kauppapaikkaverkostoon ja olemaan hyvä osingonmaksaja”, Ari Akseli sanoo.
”Samalla luomme uusia ansaintoja. On medialiiketoimintaa, on dataliiketoimintaa, on pakettiliiketoimintaa, ja – nyt tulee hyviä uutisia – ne ovat huomattavasti kannattavampia kuin päivittäistavaran myynti.”
Mikko Helanderin grillaus marraskuussa 2023:https://open.spotify.com/episode/2ol2kUvB0DzS91IkS3Vzp8?si=wBOUB3ZjRb23r2B6E_lQEA
Jorma Rauhalan grillaus marraskuussa 2024:https://open.spotify.com/episode/2FtKX48iDIigQc310CbcaZ?si=0ZvNZCiQQ_uzFcmZYNn2cQ
Yhteistyössä: Kesko#päivittäistavarakauppa #kesko #ruokakauppa #kespro #sijoittaminen
Viisi yhtiötä muodostaa 19 prosenttia koko maailman listatun osakemarkkinan arvosta. Kymmenen suurinta yhtiötä kattaa koko maailman osakemarkkinoiden kehitystä mittaavasta MSCI ACWI -indeksistä neljänneksen.
Kun noiden yhtiöiden kurssit vavahtelevat, ”maailman osakemarkkinoiden” tuottoluvut menevät uusiksi.
Monet merkit antavat aihetta verrata tekoälyhypeä vuosituhannenvaihteen teknologiabuumiin ja – kuten jälkikäteen huomattiin – teknologiakuplaan. Erojakin kuitenkin on.
Reissu-Grillissä käsittelen osakeindeksien keskittymistä ja mahdollista AI-kuplaa. Pohjan tarkastelulle antaa kasvuyhtiöihin erikoistuneen Baillie Gifford -varainhoitoyhtiön toimittajaseminaari, jonka aihetta käsitteleviä havaintoja esittelen jaksossa.
Kohdasta 20.06 alkaen on Baillie Giffordin partnerin Stuart Dunbarin neliminuuttinen pikahaastattelu.
Stuart Dunbarin haastattelu syyskuussa 2024: https://open.spotify.com/episode/6bUWqLbTPfcCInE0y2Zki3?si=QoCxb4wCTpqz7fJWtE51tA
Peter Singlehurstin haastattelu syyskuussa 2025: https://open.spotify.com/episode/7phXSRZuJR6bjorYSGgrdH?si=i-DySGorQAus9rbNC6CbNQ
#kasvusijoittaminen #bailliegifford #tekoälykupla #nvidia
Uskon, että aktiivisesti yrityksiä muokkaavat pääomasijoittajat saavat luotua arvoa enemmän kuin mitä pörssi-indeksit tuottavat. En silti ole sijoittanut Private Equityyn. Miksi?
Jaksossa käsittelen yksityissijoittajalle tarjolla olevia mahdollisuuksia päästä osalliseksi listaamattomien osakemarkkinoiden tuotosta.
Jaksossa mainittu Shrodersin rahaston avaintietoasiakirja:https://doc.morningstar.com/document/67bfc482a3caa59781760cfd94017d59.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac
Jakso, jossa yksinkertaistetun antikvariaattiesimerkin avulla kerrotaan, mitä Private Equity -rahasto tekee:https://open.spotify.com/episode/4VllNVgSuEMcVvajHMQgAf?si=lOTYac9MSL-J_lX6omy8XQ
Pääomasijoittaminen on luonteeltaan aivan toisenlaista kuin sijoittaminen pörssiosakkeisiin. Siinä missä pörssisijoittaja toivoo yhtiön osakekurssin nousevan, pääomasijoittaja pyrkii aktiivisesti omilla toimillaan nostamaan kohteensa arvoa.
Jaksossa fantasioidaan, kuinka pääomasijoittaja voisi konsolidoida Suomen antikvariaattimarkkinan.
#pääomasijoittaminen #privateequity
Virkaansa astumisen kynnyksellä Donald Trump laski liikkeelle nimeään ja vaimonsa nimeä kantavat meemikolikot. Ne villitsivät markkinat mutta olivat myös konkreettinen merkki siitä, että nyt Valkoiseen taloon on nousemassa kryptomyönteinen presidentti.Trump on totisesti virassaan suosinut kryptoja – ja tehnyt sillä itselleen ja lähipiirilleen miljardeja dollareita. Hän on myös yksi maailman suurimmista Bitcoin-sijoittajista.
Minigrillissä muutama havainto Trumpin kryptokytkyistä.
Financial Timesin juttu: "How the Trump companies made $1bn from crypto"
Forbesin juttu: https://www.forbes.com/sites/danalexander/2025/10/10/trump-is-now-one-of-americas-biggest-bitcoin-investors/
Herantis Pharmalla saattaa olla käsissään molekyyli, joka hidastaa Parkinsonin taudin etenemistä tai jopa pysäyttää sen. Se olisi mullistavaa, sillä tällä hetkellä markkinoilla olevat Parkinsonin taudin lääkkeet hoitavat vain oireita, eivät vaikuta taudinkulkuun.
Jos Herantiksen HER-096 tepsii toivotusti, sillä pitäisi olla hyvät mahdollisuudet kahmaista iso siivu Parkinsonin taudin lääkemarkkinasta, jonka arvioidaan kasvavan ensi vuosikymmenen alkupuolella kymmeneen miljardiin euroon.
HER-096 on juuri käynyt läpi 1b-vaiheen tutkimukset, joissa varmistuttiin molekyylin turvallisuudesta ja siedettävyydestä. Tehoa ryhdytään tutkimaan vaiheessa 2, joka alkanee vuonna 2026.
Sitä ennen Herantis pyrkii kuitenkin löytämään kumppanikseen suuren lääkeyhtiön, joka ottaisi lääkkeen jatkokehityksen hoteisiinsa, tai ainakin rahoitettavakseen.
”Jos katsotaan hermorappeumasairauksia, aika usein tässä vaiheessa kliinisessä kehityksessä [olevien lääkkeiden] sopimuksiin monesti kuuluu ihan merkittävä allekirjoitusmaksu. Puhutaan kymmenistä miljoonista, ellei enemmänkin. Tyypillisesti alalla virstanpylväsmaksut ovat miljardin kieppeillä”, Herantis Pharman toimitusjohtaja Antti Vuolanto kuvailee Karon Grillissä.
Yhteistyössä: Herantis Pharma
#lääkekehitys #parkinsonsdisease #parkinsonintauti
”Jos stablecoinien markkina kasvaa merkittävästi, niistä voi muodostua merkittäväkin rahoitusvakausriski", Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoo Karon Grillissä.
Suomen Pankki on suhtautunut skeptisesti ja varoitellen kryptoihin. Keskuspankkia eivät kuitenkaan niinkään huoleta Bitcoin ja sen kaltaiset kryptot, joiden kurssit vaihtelevat kiivaasti.
”Veikkauksen, Loton ja kryptovarojen seuranta on muiden viranomaisten tehtävä”, Olli Rehn kuittaa.
Sen sijaan stablecoinit toimivat siltana kryptomarkkinan ja perinteisen pankkimarkkinan välillä. Juuri tämän kytkennän takia keskuspankissa seurataan niitä tarkasti.
Karon Grillissä keskustellaan myös EKP:n päätehtävästä eli inflaation pitämisestä kahden prosentin tuntumassa - jalkapalloa tietenkään unohtamatta.
"Se [Mario Draghin "whatever it takes"] ei ollut catenacciota. Se oli puhdasta totaalijalkapalloa Johan Cruyffin hengessä!"
Lippusten ja lappusten täyttämisestä tarpeeksi saaneelle pankkialalla Rehnillä on hyviä uutisia: raportointivelvoitteita ja pankkivalvontaa ollaan yksinkertaistamassa. Hän itse kuuluu asiaa edistävään työryhmään.
”Kunhan pidetään kiinni vahvoista pääomapuskureista, niin vastaavasti on paljon varaa ja syitä ja perusteita yksinkertaistaa raportointivelvoitteita ja muuta pankkivalvonnan toteutusta", Rehn sanoo.
#stablecoin #kryptot #pankkisääntely #vakavaraisuus #ekp #ecb #suomenpankki #hintavakaus #ohjauskorko #bitcoin #totaalijalkapallo #catenaccio
Voiko oikeistohallitus myydä valtion omistuksia kavereilleen ylihintaan? Postin listautumismyynnin tapauksessa kavereita ovat kaikki suomalaiset, joilla on mahdollisuus ostaa pala Postia.Kirjeiden ja korttien lähettelyn romahdus on kurittanut Postin liikevaihtoa. Postin johto on parhaansa mukaan vastannut alenevaan kysyntään sopeuttamalla toimintoja. Postin henkilöstömäärä on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa, liikevaihto laskenut päälle 2 miljardista nykyiseen noin 1,5 miljardiin euroon.Sopeuttaminen on tuottanut tulosta: Posti on kannattava, eikä edes ihan huonosti kannattava, kun sitä vertaa samankaltaisiin eurooppalaisiin entisiin valtiollisiin postilaitoksiin.Posti tihkuu sijoitusseksiä yhtä paljon kuin pakettijakelijan työasu, mutta eipä yhtiötä ole myöskään hinnoiteltu pilviin. 300 miljoonan euron markkina-arvolla ja vajaan 500 miljoonan nettoveloilla yritysarvoksi tulee 800 miljoonaa. Posti ohjeistaa oikaistun käyttökatteensa 200 miljoonan euron hujakoille, mistä laskettuna EV/EBITDA-tunnusluku asettuu vaatimattomaan neljään.Eivätpä tosin verrokitkaan ole hinnalla pilattuja.Videolla jaarittelua Postista ja lopuksi vielä nostalgiannälkäisille sisäluettuna vuonna 2014 ilmestynyt juttu Postista, jota silloin oltiin laittamassa listautumiskuntoon. Silloin markkina-arvo olisi pyörinyt ehkä miljardin tienoilla.
Grillinpitäjän salkkuun ilmestyi heinä-syyskuun jaksolla kolme kokonaan uutta yhtiötä, minkä lisäksi muutaman vanhan omistuksen täydentäminen jatkui – niistä huolestuttavimpana pään lyöminen halpoihin ja koko ajan lisää halvenneisiin it-konsulttiyhtiöihin.Myyntejä kolmen kuukauden jaksolla ei tullut ainuttakaan, minkä osin selittää se, että WithSecure muuttui lunastustarjouksen myötä kuolleeksi paperiksi, jolla ei saa osakemarkkinariskiä.Indeksisijoittamisen puolella siirtyminen erikoistuneista indekseistä kohti laajoja indeksejä eteni hitaasti mutta määrätietoisesti.Paljon lupauksia, vähemmän tekoja!
MAINOSTutustu tämän jaksokuvauksen lopussa olevaan disclaimeriin!Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle listautumista suunnitteleva Cityvarasto on Suomen pienvarastobisneksen King Kong.Cityvaraston kiinteistötoiminnan liikevaihto oli viime vuonna reilut 17 miljoonaa euroa, kun koko Suomen pienvarastomarkkina oli 41 miljoonan euron suuruinen. Näillä luvuilla laskettuna Cityvaraston markkinaosuus oli jo yli 40 prosenttia.Kovasti kasvua hamuava Cityvarasto pystynee vielä jonkin aikaa kasvamaan ottamalla markkinaosuutta, mutta kaiken aikaa enemmän kasvu on kiinni kokonaismarkkinan kasvusta. Mikä on Suomen pienvarastomarkkinan kasvu, toimitusjohtaja ja yhtiön perustaja Ville Stenroos?”Olen läheltä seurannut Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Pohjoismaissa penetraatio per ihminen on noin 50 prosenttia enemmän kuin Suomessa. Me olemme hyvin samanlaisia maita ja kaupunkeja, ja kulttuurit ovat samanlaisia. Me emme saa kiinni [Ruotsin asukaskohtaisia pienvarastoneliölukuja], koska se kasvaa niin kovasti Ruotsissa! Britanniassa se on yli tupla per asukas verrattuna Suomeen, Yhdysvalloissa 15-kertainen. Ja ne kasvavat edelleen”, Ville Stenroos vastaa.”Yhdysvalloissa viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana pienvarastointi on ollut nopeimmin kasvava kiinteistösektori – ja kaikista kannattavin”, hän sanoo.DISCLAIMER:Cityvarasto suunnittelee listautumismyyntiä ja -antia sekä listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Yleisöannin merkintäaika on alkanut 24.9. ja sen odotetaan jatkuvan 30.9.2025 asti.Sijoittajaa kehotetaan lukemaan esite ennen sijoituspäätöksen tekemistä ymmärtääkseen täysin arvopapereihin sijoittamista koskevaan päätökseen liittyvät riskit ja edut. Suunniteltua listautumista koskeva suomenkielinen esite on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa cityvarasto.fi/ipo.Yhteistyössä: Cityvarasto
Grillattavana Euroopan tunnetuimpiin kasvuyhtiösijoittajiin kuuluvan Baillie Giffordin partneri ja listaamattomien markkinoiden tiimin johtaja Peter Singlehurst. Grillaus on englanniksi mutta haastattelu on tekstitetty suomeksi.Peter Singlehurst discusses how future growth opportunities are systematically underestimated in both public and private markets. He shares fascinating insights into how Baillie Gifford spotted a mispriced opportunity in Elon Musk’s SpaceX. The firm invested in the company back in 2019, at a time when its valuation was practically based on its launch business alone. They saw a significant, mispriced opportunity in the Starlink program, which has since proven to be a key driver of the investment's success. We also delve into the growing importance of private equity, discussing why many large growth companies, like the nearly €400 billion valuation SpaceX, are staying off the stock market. Peter argues that this phenomenon is not a forced move but a major opportunity for investors who can gain access to these companies. Singlehurst also reveals Baillie Gifford's "recipe for growth," discussing both the quantitative and qualitative factors they look for in a company, such as a strong competitive advantage and the ability to multiply in value over the years. We also touch upon their investment philosophy in China, where they hold a significant position in ByteDance, the parent company of TikTok. Karon Grilli interview was produced in collaboration with Baillie Gifford. The company paid for its participation in the program, but did not influence the questions asked.
Osakesijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ovat antaneet 2000-luvulla keskimäärin kaksinumeroisia vuosituottoja. Private Equity on päihittänyt suurten pörssi-indeksien kehityksen.Listaamattomiin yhtiöihin sijoittavat pääomasijoittajat ovat arvonluonnin ammattilaisia, jotka käytössään olevin keinoin pyrkivät nostamaan salkkuunsa hankkimansa yhtiön arvoa mahdollisimman paljon. Kun käytössä on toimialaosaamista ja joustava rahoitus, tulosta pitääkin syntyä. Eivätkä pääomasijoittajat edes lähde mukaan kohteeseen, jossa ne eivät näe selvää arvonluontipotentiaalia.Aktiivinen, yritystä muuttamaan pyrkivä pääomasijoittaminen on luonteeltaan varsin toisenlaista kuin passiivinen pörssilistatun yhtiön osakenipun ostaminen.”Pääomasijoittaja ei vain anna pääomaruisketta firmaan ja palaa katsomaan viiden vuoden päästä, mitä on tapahtunut”, Titaniumin pääomasijoituksista ja vaihtoehtoisista sijoituksista vastaava johtaja Kenneth Barner-Rasmussen sanoo.Private Equity oli pitkään suursijoittajien temmellyskenttää, mutta viime vuosina finanssiteollisuus on ryhtynyt tekemään myös yksityissijoittajille soveltuvia tuotteita ja markkinoimaan niitä. Yksi tällainen tuote on Titaniumin uusi Private Equity -rahasto, jonka salkunhoidosta Barner-Rasmussen vastaa.Titanium Private Equity sijoittaa varansa pääomasijoitusrahastoihin, joihin merkintöjä voi tehdä ja joista varoja voi lunastaa tietyin määräajoin. Eikö moniportainen järjestelmä synnytä tehottomuutta ja kuluja? Jääkö rahastosijoittajalle muuta iloa kuin uuden omaisuusluokan tuoma hajautushyöty?Kenneth Barner-Rasmussenin grillauksessa käsitellään niin Private Equityä yleisesti kuin hänen hoitamaansa rahastoa.Yhteistyössä: Titanium
Arvo Sijoitusosuuskunta voisi maksaa markkina-arvonsa verran osuuspääoman korkoa, ja silti jäljelle jäisi varsinainen liiketoiminta – eikä lainkaan velkaa.
Omalaatuinen tilanne johtuu siitä, että osuuskunnan finanssisijoitusten määrä on päinvastaisista pyrkimyksistä päässyt kasvamaan 63 prosenttiin yhtiön taseesta. Irtautumisten myötä Arvo Sijoitusosuuskunnalle on tullut enemmän rahaa kuin mitä se on ehtinyt sijoittaa.
Voisiko finanssivarallisuuden siirtää yhtiön taseesta osuuskunnan jäsenten taseisiin? Kerrotko, että näin tehdään, Arvo Sijoitusosuuskunnan toimitusjohtaja Jari Pirinen?
”Ei huomenna”, Pirinen vastaa Karon Grillissä. ”Kaikki on mahdollista. Ohjaamme itse itseämme ja toimimme omalla taseella. Jos hallitus lähtee siihen, niin duunarit suorittaa.”
Markkinat eivät todellakaan hinnoittele sitä, että Arvo Sijoitusosuuskunta siirtäisi ”ylimääräisen” omistajiensa taskuihin. Ennemminkin pörssikurssin perusteella sijoittajat hinnoittelevat sitä, että yhtiö ei onnistu varojen hallitsemisessa erityisen hyvin.
Skeptisyyteen sijoittajilla voi olla hyvät perusteet. Arvo Sijoitusosuuskunta tavoittelee vähintään 7,5 prosentin sijoitetun pääoman tuottoa, mihin se ei ole viime vuosina päässyt. Tänä vuonna tavoite vaikuttaisi olevan paperia, sillä alkuvuonna tapahtunut irtautuminen Leden Groupista oli onnistunut. Kaiken lisäksi Arvo Sijoitusosuuskunta otti osan kauppahinnasta ostaneen ruotsalaisyhtiön Hanzan osakkeina. Hanzan osakekurssi on kehittynyt erinomaisesti, myös osavuosikatsauksen päätöspäivän jälkeen.
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Arvo Sijoitusosuuskunta teki peräti 9,60 euron osuuskohtaisen tuloksen. Kun tavoitteena on jakaa tuloksesta 60–80 % osinkoa vastaavana osuuspääoman korkona, jo alkuvuoden pohjalta ensi keväällä voisi odotella 5,80–7,70 euron osuuskorkoa. Eikä loppuvuonnakaan rahaa ole tarkoitus hassata vaan mieluummin tienata.
Yhteistyössä: Arvo Sijoitusosuuskunta
Asuntorakentamisen mataessa infrarakentamiseen on salakavalasti syntynyt vahva investointibuumi. Infrabuumia vetää kaksi vahvaa kärkeä: puolustusinfran parantaminen ja datakeskukset. Rahahanat on avattu isolla jakoavaimella.Se näkyy muun muassa siltoja, raiteita ja pohjia rakentavan Kreaten paisuneessa tilauskirjassa. Kreate on palkannut etupainotteisesti henkilökuntaa varautuakseen kasvavaan kysyntään.Puolutushallinnon hankkeista yhtiö ei pääse usein hiiskumaan: tilauskirjaan vain ilmestyy lisää lukua, jota siirtyvät sieltä liikevaihdoksi ja tulokseksi. Puolustukseen satsaamista ovat myös monet väylähankkeet, vaikkei niitä erityisesti puolustushankkeiksi merkitäkään. Infran on toimittava mahdollisissa poikkeusoloissa.Infrabuumin projektipaljoudessa Kreate on toimitusjohtaja Timo Vikströmin mukaan ollut valikoiva. Pahimmin kilpaillut bulkkihommat jätetään suosiolla muille."Käytämme resurssimme mielellään niihin projekteihin, jotka haluamme tehdä”, hän sanoo.Kun huonoimmin sopivat hankkeet jättää suosiolla väliin ja voi keskittyä kiinnostavimpiin, kannattavuuden voisi kuvitella kohenevan. Millä aikavälillä Kreate voisi päästä tavoitteekseen asettamaansa yli viiden prosentin EBITA-kannattavuuteen?”Se on meidän strategiakautemme lopun tavoite. Meillä on pari vuotta strategiakautta jäljellä”, Vikström vastaa.Yhteistyössä: Kreate#rakentaminen #infrarakentaminen #sijoittaminen #datakeskus #puolustusinfra
Pörssin kovinta kasvua tehdä ohjelmistoilla eikä hiilinanoputkilla vaan rakentamalla yksinkertaisia halleja ympäri Suomen.
Viime vuoden lopulla pörssiin ilman listautumisantia hiipinyt Tekova tuplasi vuoden toisella neljänneksellä liikevaihtonsa ja tuloksensa. Yli kymmenen prosentin liikevoitto on yleensä matalakatteisella alalla niin kova, etteivät suuremmat rakennusliikkeet uskalla moisesta haaveillakaan.
Ei kai se voi olla kestävä taso?
”Kyllä me haemme sellaista kymmenen pinnan kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Se on tahtotila, ja nyt siihen on päästy, mutta realistista on, että se voi vaihdella jossain kahdeksan ja kahdentoista välillä”, Tekovan toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä sanoo.
Grillillä selvitetään, mikä on Tekovan kasvun ja korkean kannattavuuden takana.
Yhtiö on puhunut kiinnostuksestaan siirtyä urakoitsijasta grynderiksi. Millaiset hankkeet ovat kiikarissa ja mitä vielä odotellaan?
Yhteistyössä: Tekova
#Tekova #rakentaminen #pörssi #kasvu #kannattavuus
WithSecuren perustajan Risto Siilasmaan ja CVC-pääomasijoitusyhtiön tekemässä ostotarjouksessa WithSecuren osakkeesta maksetaan 1,70 euroa, mikä vastaa 300 miljoonan euron markkina-arvoa. Kesä-heinäkuun 2022 taitteessa F-Securen jakautumisen myötä itsenäiseksi yhtiöksi tulleen WithSecuren pörssitaival on ollut täynnä pettymyksiä. Sitä kuvaa myös kurssikehitys: heti jakautumisen jälkeen WithSecuren osakkeella käytiin kauppaa kahden euron pinnassa, mutta pian kurssi laski, ja viime vuoden lopulla osakkeella käytiin kauppaa alimmillaan alle 70 sentillä.Monologi-Grillissä grillinpitäjä Karo Hämäläinen käy läpi oman, näillä näkymin onnistuneeksi osoittautuvan WithSecure-sijoituksensa vaiheet. Suurin syy on hyvä onni. Mutta miksi grillinpitäjää harmittaa lunastustarjous ja 70 prosentin pikavoitto?
Risto Siilasmaan vierailu Grillillä: https://open.spotify.com/episode/3cqEKAxBj1iHJ9BmuV9W8t?si=yorVEbJvSD-sNiy6QZWxzw
Mikko Hyppösen vierailu Grillillä:
https://open.spotify.com/episode/1SCzaL78qhOv3QZqLTvwky?si=Q8jCEBO4QJ61N4hM8BlrfA
Mitä grillinpitäjä osti ja mitä myi huhti-kesäkuussa?Ostotositteita kertyi toisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 25 kappaletta, joista kuusi etf-kuukausisäästöohjelmasta ja neljä listautumisantimerkinnöistä. Varsinaiset osakeostot kohdistuivat 11 yhtiöön, joista WithSecurea ja Metsoa tarttui haaviin useasti.Myyntipuolella oli IPO-osakkeiden lisäksi epäonnistunut Mandatum-salkkushortti.Selitykset jaksossa.