Vuodenvaihteen lähestyessä varainhoitajat ja analyysitalot laativat kilvan arvioita tulevan vuoden kehityksestä.
Miltä ennusteet näyttävät ja ennen kaikkea mitä niistä voi päätellä, vai voiko mitään?
Entä kuinka osui grillinpitäjän vuosi sitten valitsema sinappi ja sen perustelut?
Jakson lopussa grillinpitäjä nostaa esiin kolme poimintaa kuluneen pörssivuoden varrelta.
0:00 Alku
1:49 Business Insiderin keräämät S&P 500 -ennusteet
7:12 Ennusteet kertovat nykyhetkestä
19:26 Grillinpitäjän vuoden takaiset uumoilut vuodesta 2025
22:16 Kommentointi ja arvioita tulevasta
27:17 Mahdollinen AI-kupla ei ole arvostuskertoimissa
31:33 Arvopaperin salkkukisa ja osakevalinnat
43:16 Kryptoholdingyhtiöt
47:35 "Vuoden hullutus" OP-Pitkäaikaissalkku
51:51 Listautumismyyntien ongelmakohdat, case Posti ja Framery
Arvopaperin salkkukisa (Arvopaperin tilaajille):
https://www.arvopaperi.fi/uutiset/a/a6ad015f-18c4-4dbb-9b94-221b0033c6ef
Atrian tuloskehitys on ollut viime vuodet myötätuulessa, ja pörssikurssi on totellut tuloskehitystä.
Liiketoimintaympäristö ei kuitenkaan näytä järin hehkeältä, sillä Atrian perinteisessä ytimessa, sian- ja naudanlihassa, kysyntäkäyrät viettävät alaviistoon.
Kypsän ja jopa laskevan markkinan peli on tehokkuuspeliä. Isoissa volyymeissä jokainen säästetty sentti tai prosentin kymmenys on kotiinpäin. Rako on ahdas, kun toisaalla keskittynyt kauppa ja rahoistaan tarkat suomalaiset kuluttajat eivät tarjoa helppoja voittoja.
Atria käy taistoon muun muassa tehostamalla prosessejaan ja kampaamalla läpi jokaisen tuotteen hinnoittelun net revenue management -toimintatavan mukaisesti.
Kasvua Atria hakee erityisesti siipikarjasta ja valmisruuasta, joissa kummassakin kysyntä antaa myötätuulta. Eriytisesti Ruotsissa, Atrian toiseksi suurimmassa toimintamaassa, ne ovat kovassa kasvussa.
Nurmossa avattiin viime vuonna 165 miljoonan euron siipikarjalaitos, ja parhaillaan käynnissä on noin 110 miljoonan euron suuruinen valmisruokatuotannon investointiohjelma. Tehdasinvestointien lisäksi Atria satsaa näille aloille suhteessa enemmän tuotekehityksessä ja markkinoinnissa, ja mahdolliset yritysostotkin kohdentunevat siipikarjaan tai valmisruokaan.
Itikka-osuuskunta ja Lihakunta omistavat yhdessä selvästi yli puolet Atrian osakkeista ja lähes 90 prosenttia äänistä. Osuuskuntien itselleen määrittelemä tärkein tehtävä on ”hoitaa jäsenistön etuja ja näkökulman esilläoloa atrialaisessa yritysperheessä”. Siis varmaankin taata tuottajien lihalle kysyntä ja hyvä hinta.
Atrian vähemmistösijoittajan näkökulmasta raaka-aineesta ei pitäisi maksaa senttiäkään enempää kuin on tarve eikä lihaa pitäisi ostaa grammaakaan yli tarpeen. Kuinka nämä intressit sopivat yhteen?
”Toimimme niin kuin mikä tahansa pörssiyhtiö”, Kai Gyllström vastaa. ”Meitä mitataan liikevoitolla, osakekohtaisella tuloksella, kasvulla ja työhyvinvoinnilla. Mittarit liittyvät kannattavaan kasvuun.”
Yhteistyössä: Atria
Vuoden sijoittaja 2025 Merja Mähkä ja S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis ruotivat neljän Helsingin pörssiyhtiön uutuushitit.
Biisinsä vetäisevät:
Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola,Sanoman toimitusjohtaja Rob Kolkman,Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikström jaTamtron Christian Asikaisen musiikkivideolla.Mitä Pirkko Liinamaa olisi tykännyt Nokian Panimosta? Mitä valikoiman bändiä Juha Varis on joskus fanittanut? Kenen sanoja Merja Mähkä joutuu resitoimaan?Yhtiöiden esittelyvideot ovat mainoksia. Jakso on toteutettu yhteistyössä hittinsä repäisevien kanssa.
Cargotecin jako kolmeen on valmis: Kalmar on itsenäinen pörssiyhtiö, MacGregor myytiin Tritonin rahastoille ja fission emoalus muutti nimensä Hiabiksi.
Seuraavaksi nostinvalmistaja on tarkoitus kääntää kasvuun. Siihen hyvän pohjan antaa vahva tase. Hiab pystyy halutessaan käyttämään jopa miljardi euroa yritysostoihin ilman että osakkeita tarvitsee painaa lisää.
Mitä Hiabilla on kiikarissa?
”Meiltä ei puutu teknologiaa. -- Haemme asiakasryhmiä. Maailmassa on satoja erilaisia nostinlaitebrändejä, ja niillä on kuuliaiset asiakaskuntansa. Meille on nopeampaa hankkia yhtiö, jolla on asiakaskunta, ja sen jälkeen konvertoida asiakkaat Hiabin asiakkaiksi”, Hiabin talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Puolakka kertoo.
”Tyypillisesti nämä ovat perheomisteisia yhtiöitä. Tekevät liikevaihtoa 50–100–150 miljoonaa euroa – ei puhuta megaluokan yritysostoista. Se on varmaan meidän sweet spot. 50–150 miljoonan yhtiö on myös kulturaalisesti helpommin integroitavissa.”
Tänä vuonna Hiabin liikevaihto ja tilauskertymä ovat olleet laskussa. Syynä on ollut Yhdysvalloista puhaltava voimakas vastatuuli. Tammi–syyskuussa Amerikoista saatiin uusia tilauksia peräti 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sen sijaan Euroopassa ja Aasiassa tilausmäärät ovat kasvaneet hyvin.
”Kun [Yhdysvalloissa] asiakkaat ovat epävarmoja, maksavatko tänään hinnan A vai jonkin alemman hinnan tai korkeamman hinnan huomenna, on usein vain helpompi todeta, että viivästytän vähän investointipäätöstä”, Puolakka sanoo.
Oletteko menettäneet markkinaosuutta?
”Emme. Meidän kilpailijamme USA:ssa ovat pääosin eurooppalaisia yhtiöitä, ja kaikilla on samanlaisia haasteita. Kilpailijoilla on jopa vähemmän kokoonpanoa USA:ssa kuin meillä.”
Yhteistyössä: Hiab
Kuinka aion toimia Frameryn listautumisannissa ja -myynnissä?
Jakso sisältää Frameryn toimitusjohtajan Samu Hällforsin haastattelun, joka on osa Frameryn markkinointia.
Jakso ei ole Frameryn markkinointia.
Samu Hällforsin haastattelu on julkaistu aiemmin täällä. Tutustu myös videon disclaimeriin.
https://www.youtube.com/watch?v=y5jxG2GDRdI
Karon Grillin haastattelussa Björn Wahlroos arvelee, että perheensä salkun suurin osakesijoitus on Rolls-Royce, siis tarkemmin Rolls-Royce Holdings Ltd.
Mikä se oikein on yhtiöitään ja kuinka se on kolmessa vuodessa yli kymmenkertaistanut arvonsa?
Kuinka koronan kurittamasta ja talousvaikeuksissa rypeneestä yhtiöstä on tullut "Britannian NVIDIA" ja Lontoon pörssin viidenneksi arvokkain yhtiö?
Kuuntele Björn Wahlroosin grillaus:
https://open.spotify.com/episode/7ucNHvva3ShBqWMUPNjLQY?si=_zGMNaxgTRqLjYWu45x4lg
Björn Wahlroosin perheen sijoitussalkusta selvästi alle puolet on pörssilistattuja osakkeita. Private equityn, private debtin, venture capitalin ja hedgesijoitusten osuus on merkittävä.
Se ei ole ollut viime vuosina voittava allokaatio.
”Tässähän on monta ihmeellisyyttä. Hedgerahastot tuottavat suunnilleen nollaa. Venturessa listautumiset ovat olleet jäissä eikä innostus ole ollut järin suurta”, Wahlroos sanoo.
Suomalaisista pörssiyhtiöistä Wahlroos omistaa isommin UPM-Kymmeneä ja Mandatumia, joista jälkimmäinen kantaa hänen aikoinaan perustamansa investointipankin nimeä. Nordea- ja Sampo-omistuksensa Wahlroos kertoo pääosin myyneensä.
Jaksosta selviää myös, mikä on Wahlroosin tämän hetken suurin suora osakesijoitus.
"Jos edellinen vuosikymmen oli ennen kaikkea listaamattomien assettien suurta kulta-aikaa, niin kaikkiahan on yllättänyt se tosiasia, että maailmassa on [viime vuosina] ollut yksi yksinkertainen sijoitus ylitse lähes kaiken, ja se on ollut S&P 500 -indeksi."
S&P 500:n menestystä ovat siivittäneet ennen muuta muutamat teknologiayhtiöt. Samalla niiden markkina-arvot ovat paisuneet melkoisiksi. Viisi suurinta pörssiyhtiötä muodostaa noin 30 prosenttia S&P 500:sta. Paitsi niiden painot myös niiden markkina-arvot ovat nousseet melkoisiksi.
”Me itse asiassa olimme sijoittajana NVIDIAssa ajan, joka antoi varsin hyvän tuoton, mutta lähdimme liian aikaisin pois, aika lähellä näitä nykyisiä tasoja mutta selvästi alempana. Argumentti [NVIDIAsta luopumiseen] oli se, että kasvu, joka on sisällytetty nykyiseen tuottoennusteeseen, tuntui niin käsittämättömältä ottaen huomioon, että niiden asema maailmassa on jo nyt niin keskeinen."
Jaksossa Wahlroos kertoo myös näkemyksensä siitä, miltä ikuisuussijoittajan allokaation pitäisi näyttää. Entä jäikö harmittamaan, kun Warren Buffettin Berkshire Hathaway ei tehnytkään vastatarjousta Sammosta yhtiötä Omahaan kaupanneille Wahlroosille ja Kari Stadighille?
Björn Wahlroos vieraili Grillillä myös marraskuussa 2023:
https://open.spotify.com/episode/41ozraW48bWn3zQRSOxtV9?si=6hz_18OeRY62jD2f-etuhw
Kuuntele myös pikagrilli: Millainen yhtiö on Wahlroosin suurimmaksi osakesijoituksekseen mainitsema Rolls Royce?
https://open.spotify.com/episode/6kkBMwAkAmA24FwCsZkB9G?si=d94dac6c7fe94788
Relais on erikoistunut yhdistelemään hyötyajoneuvojen jälkimarkkinoilla toimivia yhtiöitä. Se asetti maaliskuussa 2023 tavoitteekseen 50 miljoonan euron pro forma -EBITA:n vuoden 2025 loppuun mennessä. Kuluvan vuoden aikana tehtyjen suurten yrityskauppojen ansiosta tavoite tuntuu saavutettavan.
Yrityskaupat voivat muuttaa yhtiön luonnetta melkoisestikin. Relaisin tapauksessa yhtiö on muutamassa vuodessa rakentanut sisäänsä Pohjoismaiden johtavan merkkiriippumattoman hyötyajoneuvojen korjaamoketjun. Muutos alkoi, kun Relais osti Raskoneen vuoden 2021 alussa.
”Kuulimme vähän mutkan takaa, että Raskone tuli myyntiin. Hei, tässähän on ideaa! Ruvetaan tekemään tätä samaa muuallakin Pohjoismaissa. Kukaan muu ei ole tehnyt sitä”, Relaisin toimitusjohtaja Arni Ekholm kertoo Karon Grillissä.
Raskone-kaupan jälkeen Relais osti korjaamoita Ruotsista, ja tämän vuoden alussa se teki ison yrityskaupan ostaessaan ”Norjan VR:ltä” Vyltä hyötyajoneuvokorjaamoketjun, yhteensä 24 korjaamoa. Kolmen naapurimaan korjaamokattavuutta pystyy täydentämään ostamalla vaikka vain yksittäisiäkin toimipisteitä. Uuteen maahan ei kuitenkaan voi lähteä rakentamaan ketjua yksittäisiä korjaamoja ostamalla – saati että ryhtyisi perustamaan niitä itse. Pohjaksi olisi saatava riittävän iso ketju.
Miksi Relais laajeni yritysostolla jopa pohjoiseen Keski-Eurooppaan, vaikka ilmiselvästi paletista puuttuu Tanskan korjaamoketju?
”Ei ole vielä saatu sopivaa hintaa sopivasta tavarasta, enkä halua maksaa liikaa vain sen takia, että on jokin palanen, joka puuttuu. Me pärjäämme ihan mainiosti näillä kolmellakin Pohjoismaalla”, Arni Ekholm sanoo.Grillillä Arni Ekholm kertoo myös, miksi yhtiö päätyi laskemaan liikkeelle 50 miljoonan euron hybridilainan ja millainen on yhtiön uusi suuri omistaja, portugalilainen vaihtoehtoisiin sijoituksiin erikoistunut Oxy Capital.Arni Ekholm vieraili Grillillä myös joulukuussa 2024:https://open.spotify.com/episode/5FSCsng7nLMTBfkA7mjvOU?si=2twUYhx0Qom7abtM8hS_LQYhteistyössä: Relais
Keskon liikevaihdosta yli puolet tulee päivittäistavarakaupasta, siis etupäässä myynnistä K-kauppiaille. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat myös ravintoloita syöttävä, markkina-asemaltaan vahva Kespro-tukku sekä Citymarketien käyttötavaraosastot.
Tulosmielessä päivittäistavarakauppa on tällä hetkellä Keskon ylivoimaisesti tärkein osa. Kesko-sijoittajan kannalta on siis ratkaisevan tärkeää, mitä päivittäistavarakaupalle kuuluu.
Keskon päivittäistavarakauppa on takonut viime vuosina takonut suunnilleen seitsemän prosentin liikevoittoa, mikä on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen korkea luku. Keskon kone on rasvassa. Huono uutinen on se, että liikevoitto paitsi suhteellisina prosentteina myös absoluuttisina euroina on ollut laskusuunnassa.
Laskussa on ollut myös K-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupasta. Mitä Kesko on tehnyt väärin, kun K-kauppiaat eivät pärjää kilpailussa, Keskon päivittäistavarakaupasta vastaava johtaja Ari Akseli?
”Markkinaosuus on tulo monesta asiasta, joista keskeisimmät ovat kauppapaikkaverkosto, laatu ja erottautuminen laadulla, ja sitten on hintataso. Kaikissa näissä meillä on toimenpiteitä, ja viimeisimmissä kvartaaliraporteissa jo alustavat tulokset rupeavat näkymään”, Akseli vastaa.
Karon Grillissä Ari Akseli kertoo Keskon yhdessä kauppiaiden ja tavarantoimittajien kanssa tekemien "hintainvestointien" rakenteesta ja kauppaverkoston rakentamisesta. Entä nukkuiko Kesko hypermarketien perustamisessa, kun vuosien 2018 ja 2023 välillä ei avattu yhden yhtä uutta Citymarketia?
Ensi vuodesta Kesko ennustaa, että päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoittomarginaali pysyy ”selvästi yli 6 prosentin tasolla huolimatta hintapanostuksista ja investoinneista kauppapaikkaverkostoon”. Muotoilu antaa olettaa suhteellisen kannattavuuden laskun jatkuvan. Absoluuttisina euroina tuloksen pitäisi kuitenkin kasvaa tästä vuodesta.
”Kannattavuutemme on hallinnassa ja hyvällä tasolla. Pidämme huolta siitä, että kannattavuus säilyy, jotta pystymme investoimaan kauppapaikkaverkostoon ja olemaan hyvä osingonmaksaja”, Ari Akseli sanoo.
”Samalla luomme uusia ansaintoja. On medialiiketoimintaa, on dataliiketoimintaa, on pakettiliiketoimintaa, ja – nyt tulee hyviä uutisia – ne ovat huomattavasti kannattavampia kuin päivittäistavaran myynti.”
Mikko Helanderin grillaus marraskuussa 2023:https://open.spotify.com/episode/2ol2kUvB0DzS91IkS3Vzp8?si=wBOUB3ZjRb23r2B6E_lQEA
Jorma Rauhalan grillaus marraskuussa 2024:https://open.spotify.com/episode/2FtKX48iDIigQc310CbcaZ?si=0ZvNZCiQQ_uzFcmZYNn2cQ
Yhteistyössä: Kesko#päivittäistavarakauppa #kesko #ruokakauppa #kespro #sijoittaminen
Viisi yhtiötä muodostaa 19 prosenttia koko maailman listatun osakemarkkinan arvosta. Kymmenen suurinta yhtiötä kattaa koko maailman osakemarkkinoiden kehitystä mittaavasta MSCI ACWI -indeksistä neljänneksen.
Kun noiden yhtiöiden kurssit vavahtelevat, ”maailman osakemarkkinoiden” tuottoluvut menevät uusiksi.
Monet merkit antavat aihetta verrata tekoälyhypeä vuosituhannenvaihteen teknologiabuumiin ja – kuten jälkikäteen huomattiin – teknologiakuplaan. Erojakin kuitenkin on.
Reissu-Grillissä käsittelen osakeindeksien keskittymistä ja mahdollista AI-kuplaa. Pohjan tarkastelulle antaa kasvuyhtiöihin erikoistuneen Baillie Gifford -varainhoitoyhtiön toimittajaseminaari, jonka aihetta käsitteleviä havaintoja esittelen jaksossa.
Kohdasta 20.06 alkaen on Baillie Giffordin partnerin Stuart Dunbarin neliminuuttinen pikahaastattelu.
Stuart Dunbarin haastattelu syyskuussa 2024: https://open.spotify.com/episode/6bUWqLbTPfcCInE0y2Zki3?si=QoCxb4wCTpqz7fJWtE51tA
Peter Singlehurstin haastattelu syyskuussa 2025: https://open.spotify.com/episode/7phXSRZuJR6bjorYSGgrdH?si=i-DySGorQAus9rbNC6CbNQ
#kasvusijoittaminen #bailliegifford #tekoälykupla #nvidia
Uskon, että aktiivisesti yrityksiä muokkaavat pääomasijoittajat saavat luotua arvoa enemmän kuin mitä pörssi-indeksit tuottavat. En silti ole sijoittanut Private Equityyn. Miksi?
Jaksossa käsittelen yksityissijoittajalle tarjolla olevia mahdollisuuksia päästä osalliseksi listaamattomien osakemarkkinoiden tuotosta.
Jaksossa mainittu Shrodersin rahaston avaintietoasiakirja:https://doc.morningstar.com/document/67bfc482a3caa59781760cfd94017d59.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac
Jakso, jossa yksinkertaistetun antikvariaattiesimerkin avulla kerrotaan, mitä Private Equity -rahasto tekee:https://open.spotify.com/episode/4VllNVgSuEMcVvajHMQgAf?si=lOTYac9MSL-J_lX6omy8XQ
Pääomasijoittaminen on luonteeltaan aivan toisenlaista kuin sijoittaminen pörssiosakkeisiin. Siinä missä pörssisijoittaja toivoo yhtiön osakekurssin nousevan, pääomasijoittaja pyrkii aktiivisesti omilla toimillaan nostamaan kohteensa arvoa.
Jaksossa fantasioidaan, kuinka pääomasijoittaja voisi konsolidoida Suomen antikvariaattimarkkinan.
#pääomasijoittaminen #privateequity
Virkaansa astumisen kynnyksellä Donald Trump laski liikkeelle nimeään ja vaimonsa nimeä kantavat meemikolikot. Ne villitsivät markkinat mutta olivat myös konkreettinen merkki siitä, että nyt Valkoiseen taloon on nousemassa kryptomyönteinen presidentti.Trump on totisesti virassaan suosinut kryptoja – ja tehnyt sillä itselleen ja lähipiirilleen miljardeja dollareita. Hän on myös yksi maailman suurimmista Bitcoin-sijoittajista.
Minigrillissä muutama havainto Trumpin kryptokytkyistä.
Financial Timesin juttu: "How the Trump companies made $1bn from crypto"
Forbesin juttu: https://www.forbes.com/sites/danalexander/2025/10/10/trump-is-now-one-of-americas-biggest-bitcoin-investors/
Herantis Pharmalla saattaa olla käsissään molekyyli, joka hidastaa Parkinsonin taudin etenemistä tai jopa pysäyttää sen. Se olisi mullistavaa, sillä tällä hetkellä markkinoilla olevat Parkinsonin taudin lääkkeet hoitavat vain oireita, eivät vaikuta taudinkulkuun.
Jos Herantiksen HER-096 tepsii toivotusti, sillä pitäisi olla hyvät mahdollisuudet kahmaista iso siivu Parkinsonin taudin lääkemarkkinasta, jonka arvioidaan kasvavan ensi vuosikymmenen alkupuolella kymmeneen miljardiin euroon.
HER-096 on juuri käynyt läpi 1b-vaiheen tutkimukset, joissa varmistuttiin molekyylin turvallisuudesta ja siedettävyydestä. Tehoa ryhdytään tutkimaan vaiheessa 2, joka alkanee vuonna 2026.
Sitä ennen Herantis pyrkii kuitenkin löytämään kumppanikseen suuren lääkeyhtiön, joka ottaisi lääkkeen jatkokehityksen hoteisiinsa, tai ainakin rahoitettavakseen.
”Jos katsotaan hermorappeumasairauksia, aika usein tässä vaiheessa kliinisessä kehityksessä [olevien lääkkeiden] sopimuksiin monesti kuuluu ihan merkittävä allekirjoitusmaksu. Puhutaan kymmenistä miljoonista, ellei enemmänkin. Tyypillisesti alalla virstanpylväsmaksut ovat miljardin kieppeillä”, Herantis Pharman toimitusjohtaja Antti Vuolanto kuvailee Karon Grillissä.
Yhteistyössä: Herantis Pharma
#lääkekehitys #parkinsonsdisease #parkinsonintauti
”Jos stablecoinien markkina kasvaa merkittävästi, niistä voi muodostua merkittäväkin rahoitusvakausriski", Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoo Karon Grillissä.
Suomen Pankki on suhtautunut skeptisesti ja varoitellen kryptoihin. Keskuspankkia eivät kuitenkaan niinkään huoleta Bitcoin ja sen kaltaiset kryptot, joiden kurssit vaihtelevat kiivaasti.
”Veikkauksen, Loton ja kryptovarojen seuranta on muiden viranomaisten tehtävä”, Olli Rehn kuittaa.
Sen sijaan stablecoinit toimivat siltana kryptomarkkinan ja perinteisen pankkimarkkinan välillä. Juuri tämän kytkennän takia keskuspankissa seurataan niitä tarkasti.
Karon Grillissä keskustellaan myös EKP:n päätehtävästä eli inflaation pitämisestä kahden prosentin tuntumassa - jalkapalloa tietenkään unohtamatta.
"Se [Mario Draghin "whatever it takes"] ei ollut catenacciota. Se oli puhdasta totaalijalkapalloa Johan Cruyffin hengessä!"
Lippusten ja lappusten täyttämisestä tarpeeksi saaneelle pankkialalla Rehnillä on hyviä uutisia: raportointivelvoitteita ja pankkivalvontaa ollaan yksinkertaistamassa. Hän itse kuuluu asiaa edistävään työryhmään.
”Kunhan pidetään kiinni vahvoista pääomapuskureista, niin vastaavasti on paljon varaa ja syitä ja perusteita yksinkertaistaa raportointivelvoitteita ja muuta pankkivalvonnan toteutusta", Rehn sanoo.
#stablecoin #kryptot #pankkisääntely #vakavaraisuus #ekp #ecb #suomenpankki #hintavakaus #ohjauskorko #bitcoin #totaalijalkapallo #catenaccio
Voiko oikeistohallitus myydä valtion omistuksia kavereilleen ylihintaan? Postin listautumismyynnin tapauksessa kavereita ovat kaikki suomalaiset, joilla on mahdollisuus ostaa pala Postia.Kirjeiden ja korttien lähettelyn romahdus on kurittanut Postin liikevaihtoa. Postin johto on parhaansa mukaan vastannut alenevaan kysyntään sopeuttamalla toimintoja. Postin henkilöstömäärä on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa, liikevaihto laskenut päälle 2 miljardista nykyiseen noin 1,5 miljardiin euroon.Sopeuttaminen on tuottanut tulosta: Posti on kannattava, eikä edes ihan huonosti kannattava, kun sitä vertaa samankaltaisiin eurooppalaisiin entisiin valtiollisiin postilaitoksiin.Posti tihkuu sijoitusseksiä yhtä paljon kuin pakettijakelijan työasu, mutta eipä yhtiötä ole myöskään hinnoiteltu pilviin. 300 miljoonan euron markkina-arvolla ja vajaan 500 miljoonan nettoveloilla yritysarvoksi tulee 800 miljoonaa. Posti ohjeistaa oikaistun käyttökatteensa 200 miljoonan euron hujakoille, mistä laskettuna EV/EBITDA-tunnusluku asettuu vaatimattomaan neljään.Eivätpä tosin verrokitkaan ole hinnalla pilattuja.Videolla jaarittelua Postista ja lopuksi vielä nostalgiannälkäisille sisäluettuna vuonna 2014 ilmestynyt juttu Postista, jota silloin oltiin laittamassa listautumiskuntoon. Silloin markkina-arvo olisi pyörinyt ehkä miljardin tienoilla.
Grillinpitäjän salkkuun ilmestyi heinä-syyskuun jaksolla kolme kokonaan uutta yhtiötä, minkä lisäksi muutaman vanhan omistuksen täydentäminen jatkui – niistä huolestuttavimpana pään lyöminen halpoihin ja koko ajan lisää halvenneisiin it-konsulttiyhtiöihin.Myyntejä kolmen kuukauden jaksolla ei tullut ainuttakaan, minkä osin selittää se, että WithSecure muuttui lunastustarjouksen myötä kuolleeksi paperiksi, jolla ei saa osakemarkkinariskiä.Indeksisijoittamisen puolella siirtyminen erikoistuneista indekseistä kohti laajoja indeksejä eteni hitaasti mutta määrätietoisesti.Paljon lupauksia, vähemmän tekoja!
MAINOSTutustu tämän jaksokuvauksen lopussa olevaan disclaimeriin!Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle listautumista suunnitteleva Cityvarasto on Suomen pienvarastobisneksen King Kong.Cityvaraston kiinteistötoiminnan liikevaihto oli viime vuonna reilut 17 miljoonaa euroa, kun koko Suomen pienvarastomarkkina oli 41 miljoonan euron suuruinen. Näillä luvuilla laskettuna Cityvaraston markkinaosuus oli jo yli 40 prosenttia.Kovasti kasvua hamuava Cityvarasto pystynee vielä jonkin aikaa kasvamaan ottamalla markkinaosuutta, mutta kaiken aikaa enemmän kasvu on kiinni kokonaismarkkinan kasvusta. Mikä on Suomen pienvarastomarkkinan kasvu, toimitusjohtaja ja yhtiön perustaja Ville Stenroos?”Olen läheltä seurannut Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Pohjoismaissa penetraatio per ihminen on noin 50 prosenttia enemmän kuin Suomessa. Me olemme hyvin samanlaisia maita ja kaupunkeja, ja kulttuurit ovat samanlaisia. Me emme saa kiinni [Ruotsin asukaskohtaisia pienvarastoneliölukuja], koska se kasvaa niin kovasti Ruotsissa! Britanniassa se on yli tupla per asukas verrattuna Suomeen, Yhdysvalloissa 15-kertainen. Ja ne kasvavat edelleen”, Ville Stenroos vastaa.”Yhdysvalloissa viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana pienvarastointi on ollut nopeimmin kasvava kiinteistösektori – ja kaikista kannattavin”, hän sanoo.DISCLAIMER:Cityvarasto suunnittelee listautumismyyntiä ja -antia sekä listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Yleisöannin merkintäaika on alkanut 24.9. ja sen odotetaan jatkuvan 30.9.2025 asti.Sijoittajaa kehotetaan lukemaan esite ennen sijoituspäätöksen tekemistä ymmärtääkseen täysin arvopapereihin sijoittamista koskevaan päätökseen liittyvät riskit ja edut. Suunniteltua listautumista koskeva suomenkielinen esite on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa cityvarasto.fi/ipo.Yhteistyössä: Cityvarasto
Grillattavana Euroopan tunnetuimpiin kasvuyhtiösijoittajiin kuuluvan Baillie Giffordin partneri ja listaamattomien markkinoiden tiimin johtaja Peter Singlehurst. Grillaus on englanniksi mutta haastattelu on tekstitetty suomeksi.Peter Singlehurst discusses how future growth opportunities are systematically underestimated in both public and private markets. He shares fascinating insights into how Baillie Gifford spotted a mispriced opportunity in Elon Musk’s SpaceX. The firm invested in the company back in 2019, at a time when its valuation was practically based on its launch business alone. They saw a significant, mispriced opportunity in the Starlink program, which has since proven to be a key driver of the investment's success. We also delve into the growing importance of private equity, discussing why many large growth companies, like the nearly €400 billion valuation SpaceX, are staying off the stock market. Peter argues that this phenomenon is not a forced move but a major opportunity for investors who can gain access to these companies. Singlehurst also reveals Baillie Gifford's "recipe for growth," discussing both the quantitative and qualitative factors they look for in a company, such as a strong competitive advantage and the ability to multiply in value over the years. We also touch upon their investment philosophy in China, where they hold a significant position in ByteDance, the parent company of TikTok. Karon Grilli interview was produced in collaboration with Baillie Gifford. The company paid for its participation in the program, but did not influence the questions asked.
Osakesijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ovat antaneet 2000-luvulla keskimäärin kaksinumeroisia vuosituottoja. Private Equity on päihittänyt suurten pörssi-indeksien kehityksen.Listaamattomiin yhtiöihin sijoittavat pääomasijoittajat ovat arvonluonnin ammattilaisia, jotka käytössään olevin keinoin pyrkivät nostamaan salkkuunsa hankkimansa yhtiön arvoa mahdollisimman paljon. Kun käytössä on toimialaosaamista ja joustava rahoitus, tulosta pitääkin syntyä. Eivätkä pääomasijoittajat edes lähde mukaan kohteeseen, jossa ne eivät näe selvää arvonluontipotentiaalia.Aktiivinen, yritystä muuttamaan pyrkivä pääomasijoittaminen on luonteeltaan varsin toisenlaista kuin passiivinen pörssilistatun yhtiön osakenipun ostaminen.”Pääomasijoittaja ei vain anna pääomaruisketta firmaan ja palaa katsomaan viiden vuoden päästä, mitä on tapahtunut”, Titaniumin pääomasijoituksista ja vaihtoehtoisista sijoituksista vastaava johtaja Kenneth Barner-Rasmussen sanoo.Private Equity oli pitkään suursijoittajien temmellyskenttää, mutta viime vuosina finanssiteollisuus on ryhtynyt tekemään myös yksityissijoittajille soveltuvia tuotteita ja markkinoimaan niitä. Yksi tällainen tuote on Titaniumin uusi Private Equity -rahasto, jonka salkunhoidosta Barner-Rasmussen vastaa.Titanium Private Equity sijoittaa varansa pääomasijoitusrahastoihin, joihin merkintöjä voi tehdä ja joista varoja voi lunastaa tietyin määräajoin. Eikö moniportainen järjestelmä synnytä tehottomuutta ja kuluja? Jääkö rahastosijoittajalle muuta iloa kuin uuden omaisuusluokan tuoma hajautushyöty?Kenneth Barner-Rasmussenin grillauksessa käsitellään niin Private Equityä yleisesti kuin hänen hoitamaansa rahastoa.Yhteistyössä: Titanium