Miksi taide on usein paikka, jossa yksilöiden ja yhteisöjen vaikeat kokemukset saavat muodon? Jaksossa pohditaan taiteen – erityisesti sarjakuvan ja kaunokirjallisen proosan – keinoja käsitellä ja jäsentää traumaattisia kokemuksia. Keskustelussa sivutaan taiteen suhdetta nykyajan traumapuheeseen ja katsotaan myös taaksepäin jälleenrakennusajan Suomeen, jonka taiteessa ja kulttuurissa sotakokemuksia työstettiin ennen kuin nykyiset tavat puhua traumasta olivat muotoutuneet.
Keskustelijat:
Susanna Hast on kirjailija, laulunkirjoittaja, taiteellisen tutkimuksen dosentti sekä sodan ja väkivallan tutkija. Hastin ensimmäinen kaunokirjallinen teos Ruumis / huoneet voitti vuonna 2022 Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon, ja syksyllä 2025 Hastilta ilmestyi romaani Toivottomuus.
Ville Kivimäki on sosiaali- ja kulttuurihistorioitsija ja SKS:n tutkimusosaston johtaja. Hän on erikoistunut toisen maailmansodan sekä sen yksilöllisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten jälkiseuraamusten historiaan. Kivimäen teos Murtuneet mielet voitti tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2013. Kivimäki on viime aikoina tutkinut muun muassa sodan muistoa sodanjälkeisissä unissa ja elokuvissa.
Sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen on tutkinut sarjakuvateoksissaan henkilökohtaisen ja yhteisen muistin leikkauspisteitä. Hänet palkittiin vuonna 2016 sarjakuvataiteen valtionpalkinnolla. Moisseinen on väitöskirjatutkija Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa ja työskentelee parhaillaan SKS:n tutkimusosastolla. Hänen taiteellinen tohtorintutkintonsa käsittelee sarjakuvan tilallisuutta ja jälleenrakennusaikaa Suomessa.
Juontajana toimii SKS:n viestintäjohtaja Kaisa Kaakinen.
Jaksossa kuullaan otteita Susanna Hastin teoksista Ruumis / huoneet (S&S, 2022) ja Toivottomuus (S&S, 2025) sekä lainaus perinteen tallentaja J. K. Harjun aineistosta, joka kuvaa Helsinkiä toisen maailmansodan jälkeen (SKS KRA J. K. Harjun kokoelma 1972:8177).
Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä.
Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen.
Tekninen toteutus: Book Garden.
SKS:ssa säilytetään ja tutkitaan kirjallisten toimijoiden, kuten kirjailijoiden ja kääntäjien arkistoja ja käsikirjoituksia. Arkistoaineistojen kautta avautuu uusia polkuja kirjallisuuden historiaan sekä kirjailijoiden ja kääntäjien tuotantoon. Mitä arkistoaineistot kertovat niistä kirjallisista prosesseista, joissa osa käsikirjoituksista valmistuu ja osa puolestaan jää kesken ja julkaisematta? Jaksossa tutustutaan käsikirjoituksiin Minna Canthin, Toivo Pekkasen ja kääntäjä Tarja Roinilan arkistoaineistojen kautta.
Keskustelijat:
Toimituspäällikkö, dosentti Sakari Katajamäki työskentelee SKS:n tutkimusosaston Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikössä. Hän johtaa myös Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Kääntämisen jäljet arkistoissa.
Kirjallisuudentutkija Henna Keränen tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistoon naturalismista Minna Canthin keskeneräisissä näytelmä- ja proosakäsikirjoituksissa ja työskentelee SKS:n tutkimusosastolla. Keränen on myös perehtynyt Samuel Gustaf Berghin kirjalliseen jäämistöön.
Yleisen kirjallisuustieteen dosentti Sanna Nyqvist työskentelee tutkijana SKS:n tutkimusosastolla. Hänen tutkimuskohteensa liittyvät esimerkiksi tekijänoikeuksiin ja siteeraamiseen. Nyqvist on ollut mukana ideoimassa Toivo Pekkaseen liittyvää toimintaa tutkimusosastolla.
Juontajana toimii kirjallisuudentutkija Hanna Karhu.
Jaksossa kuullaan ote Minna Canthin keskeneräisestä käsikirjoituksesta "Kaupungissa". Kuopion kaupunginkirjasto, Minna Canth -kokoelma.
Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä.
Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen.
Tekninen toteutus: Book Garden.
Mikä nykykansanmuusikoita inspiroi vanhoissa arkistoaineistoissa? Tässä jaksossa sukelletaan suomalaiseen kansanlauluun ja kansanlaulukulttuureihin ja kysytään, miten historiallisista tallenteista ja perinneaineistoista syntyy uutta musiikkia. Lisäksi pohditaan, miten kansanlaulukulttuurit ovat muuttuneet Suomessa viimeisten parinsadan vuoden aikana. Millaisia katkoksia ja jatkumoita kansanlaulun historiaan liittyy, ja miten runolaulun ja rekilaulun arvostus on vaihdellut eri aikoina?
Keskustelijat:
Amanda Kauranne on kansanmuusikko ja kansanmusiikkiin erikoistunut toimittaja. Hän käyttää työssään erilaisia arkistolähteitä: äänitteitä, laulutekstejä, arvoituksia, muistitietoja ja lehtijuttuja. Kauranteen erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat juuri nyt suistamolainen ja vantaalainen kansanmusiikki, aineistojen monikielisyys sekä karjaperinteisiin liittyvät musiikilliset elementit.
Heidi Henriikka Mäkelä on folkloristiikan dosentti Helsingin yliopistossa ja kansanmusiikin lehtori Taideyliopistossa. Hän on myös SKS:n tutkimusosaston tutkija. Mäkelä on tutkinut muun muassa kalevalamittaisen runouden, runolaulun ja Kalevalan nykykäyttöjä ja niihin liittyviä ideologisia merkityksiä.
Venla Sykäri on folkloristiikan dosentti ja työskentelee tutkijana SKS:n tutkimusosastolla. Hän tutkii suullisen runouden tuottamisen ja esittämisen prosesseja, erityisesti runolaulua, rekilaulua, improvisoitua rapia ja kansainvälisiä kilpalaulukulttuureja.
Juontajana toimii SKS:n viestintäjohtaja Kaisa Kaakinen.
Jaksossa kuullaan seuraavat musiikkinäytteet Amanda Kauranteen laulamina.
Runolauluesimerkkinä kuullaan Konstantin Kuokalta Suistamolla vuonna 1906 tallennettuja säkeitä Vävyn virrestä. Tekstin oli muistiinpannut Helsingissä A.R. Niemi. SKVR VII2: 2853. Melodia trad. Suistamo, tallentanut A. Lähteenkorva.
Rekilaulunäytteenä kuullaan Kauhavalta (Vaasan Suomalaisen lyseon konventti K. Pernaa 8. 1889.) ja Lapualta (O.K. Hautamäki 521. 1935.) tallennettuja rekilaulusäkeitä.
Lopussa seuraa ote Amanda Kauranteen säveltämästä kappaleesta Pyhä Jyrki, joka on julkaistu levyllä Karjalasta kolttien maille (Maailman musiikin keskus 2024). (Pyhä Jyrki, säv. Amanda Kauranne, san. trad. Suistamo, Impilahti, laulaneet Maria Kuusimäki, Irinja D'eleganen ja Pelagia Filatkin.)
Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä.
Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen.
Tekninen toteutus: Book Garden.
Venäläinen miehityskausi vuosina 1713–1721 tunnetaan Suomessa isovihan aikana. Julma väkivalta, ryöstelyt ja tuhotyöt hävittivät laajoja alueita ja jättivät jälkensä kollektiiviseen muistiin. Aikakauden ihmiset pyrkivät jakamaan kokemuksiaan ja säilyttämään niitä jälkipolville, mutta erilaisella kielellä ja erilaisessa kulttuurissa kuin tänä päivänä. Isoviha on ollut Suomessa sekä muistettu että unohdettu asia, riippuen muun muassa kulloisestakin poliittisesta tilanteesta. Kuinka yli 300 vuoden takaiset tapahtumat elävät edelleen kulttuurisessa muistissa ja kaunokirjallisuudessa?
Keskustelijat:
Dosentti Eeva-Liisa Bastman on varhaisen uuden ajan runouteen perehtynyt kirjallisuuden- ja historiantutkija. Hän toimii tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa sekä työskentelee SKS:n tutkimusosastolla.
Jenni Räinä on oululainen kirjailija ja toimittaja, joka käsittelee romaanissaan Vaino (2025) isonvihan kokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Räinältä on ilmestynyt tänä vuonna myös teos Veden ajat, ja hän on kirjoittanut aiemmin useita palkittuja teoksia.
Juontajana toimii SKS:n tutkimusjohtaja Ville Kivimäki.
Jaksossa kuullaan Gabriel Calamniuksen runo ”Suru-Runot Suomalaiset” vuodelta 1720 sekä ote Jenni Räinän romaanista Vaino (2025).
Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä.
Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen.
Tekninen toteutus: Book Garden.
Miltä tuntuu paeta omasta kodista sodan vuoksi? 1900-luvun alkupuoliskon tapahtumat Venäjällä ja toinen maailmansota ajoivat pakosalle muun muassa inkerinsuomalaisia ja Virossa asunutta kulttuuriväkeä. Jaksossa keskustellaan pakolaisidentiteeteistä ja toisten armon varassa elämisestä. Millaisia olivat kirjailija Aino Kallaksen pakolaisvuodet Ruotsissa? Entä inkerinsuomalaisten vaiheet ennen heidänNeuvostoliittoon palaamistaan – tai palauttamistaan?
Keskustelijat:
VTT, tietokirjailija Anni Reuter tutkii SKS:n tutkimusosastolla inkerinsuomalaisten vaiheita Saksan miehitettyä Inkerinmaan 1940-luvulla. Reuterilta on ilmestynyt tietokirja Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa (2023).
FM Suvi Ratinen on kirjailija, joka porautuu romaanissaan Pakolainen (2025) kirjailija Aino Kallaksen vanhuudenvuosiin ja pakolaisuuteen Ruotsissa. Ratiselta on aiemmin ilmestynyt muita romaaneja sekä tietokirja Omat huoneet. Missä naiset kirjoittivat vuosisata sitten (2021).
Juontajana toimii kirjallisuudentutkija Hanna Karhu.
Jaksossa kuullaan kaksi näytettä SKS:n Pakolaismatkat-muistitietokeruun aineistosta, joka on tallennettu SKS:n arkiston kokoelmiin. SKS KRA. PAKOLAISMATKAT 4. ja 7. 2021.
Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä.
Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen.
Tekninen toteutus: Book Garden.
Miten kielitieteen keinoin voidaan tutkia ihmisten ja muiden lajien välistä vuorovaikutusta? Entä miten näytelmäkirjallisuus voi purkaa ihmiskeskeisiä tapoja kuvata toisia lajeja, joilla on perinteisesti ollut näytelmissä lähinnä ihmisen vertauskuvan rooli?
Jaksossa kielitieteilijä Anni Jääskeläinen ja näytelmäkirjailija Pipsa Lonka pohtivat muun muassa kielen kehollisuutta, monilajiseen vuorovaikutukseen liittyviä valtasuhteita sekä sitä, miten tutkimuksen ja taiteen keinoin on mahdollista avata reittejä kohti tasa-arvoisempia lajienvälisiä suhteita.
Keskustelijat:
Anni Jääskeläinen on suomen kielen dosentti Helsingin yliopistossa, jossa hän toimii Suomalais-ugrilaisella ja pohjoismaisella osastolla sekä Kestävyystieteen instituutissa (HELSUS). Jääskeläinen tutkii monilajista kieltä Koneen Säätiönrahoittamassa hankkeessa ja työskentelee SKS:n tutkimusosastolla.
Näytelmäkirjailija ja dramaturgi Pipsa Lonka on käsitellyt näytelmissään monitahoisesti ihmisten suhdetta muihin eläimiin ja luontoon. Tähän aihepiiriin liittyviä teoksia Longan tuotannossa ovat muun muassa Toinen luonto, joka saiLea-palkinnon vuonna 2018, Neljän päivän läheisyys ja Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen, joka kantaesitetään Espoon teatterissa helmikuussa 2026.
Juontajana toimii SKS:n viestintäjohtaja Kaisa Kaakinen.
Jaksossa kuullaan ote SKS:n arkiston kokoelmiin kuuluvastakarjankutsuäänitteestä (SKSÄ A 15:5) sekä lainaus Pipsa Longan näytelmästä Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen (Teatterin Uusi Alkukirjasto, 2024).
Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä
Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen
Tekninen toteutus: Book Garden
Karjalalla viitataan lukuisiin eri alueisiin ja karjalaisuus merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Rajat ovat halkoneet aikojen saatossa karjalaisia asuinseutuja eri osiin, ja karjalaisia elää sekä nyky-Suomen että Venäjän alueella. Karjalainen kulttuuri on monimuotoinen voimavara, vaikka samalla siihenliittyy myös jännitteitä: kenen kulttuurista oikein on kysymys? Karjalan kieli on elävä, mutta vakavasti uhanalainen itämerensuomalainen kieli. Kaksiosaisessa podcast-jaksossa kysytään, mitä kaikkea Karjala ja karjalaisuus voivat tarkoittaa.
Keskustelijat:
Akatemiatutkija, folkloristiikan dosentti Kati Kallio tutkii itämerensuomalaisia laulukulttuureita SKS:n tutkimusosastolla.
Uskontotieteilijä Sofia Silfvast tekee väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon eletystä uskosta Raja-Karjalan Salmin pitäjässä maailmansotien välisenä aikana ja työskentelee SKS:n tutkimusosastolla.
Folkloristi, FT Viliina Silvonen tutkii karjalaista itkuvirsiperinnettä ja sen nykysovelluksia Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa sekä työskentelee SKS:n tutkimusosastolla.
Juontajana toimii SKS:n tutkimusjohtaja Ville Kivimäki.
Podcastissa kuullaan kaksi äänitettä SKS:n arkistosta. Jakson ensimmäisessä osassa Nikolai Sinda Suistamon pitäjästä laulaa legendan Oleksei Bozeista, Pyhästä Alekseista. Laulun on äänittänyt Kerttu Kokko vuonna 1957 (SKSÄ A 490/4). Jakson jälkimmäisessä osassa Tatjana Hötti Salmin pitäjästä kertoo legendan Jumalan liikkumisesta maan päällä. Kertomuksen on äänittänyt Anni Romonen vuonna 1962 (SKSÄ A 889/4).
Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä
Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen
Tekninen toteutus: Book Garden
Karjalalla viitataan lukuisiin eri alueisiin ja karjalaisuus merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Rajat ovat halkoneet aikojen saatossa karjalaisia asuinseutuja eri osiin, ja karjalaisia elää sekä nyky-Suomen että Venäjän alueella. Karjalainen kulttuuri on monimuotoinen voimavara, vaikka samalla siihenliittyy myös jännitteitä: kenen kulttuurista oikein on kysymys? Karjalan kieli on elävä, mutta vakavasti uhanalainen itämerensuomalainen kieli. Kaksiosaisessa podcast-jaksossa kysytään, mitä kaikkea Karjala ja karjalaisuus voivat tarkoittaa.
Keskustelijat:
Akatemiatutkija, folkloristiikan dosentti Kati Kallio tutkii itämerensuomalaisia laulukulttuureita SKS:n tutkimusosastolla.
Uskontotieteilijä Sofia Silfvast tekee väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon eletystä uskosta Raja-Karjalan Salmin pitäjässä maailmansotien välisenä aikana ja työskentelee SKS:n tutkimusosastolla.
Folkloristi, FT Viliina Silvonen tutkii karjalaista itkuvirsiperinnettä ja sen nykysovelluksia Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa sekä työskentelee SKS:n tutkimusosastolla.
Juontajana toimii SKS:n tutkimusjohtaja Ville Kivimäki.
Podcastissa kuullaan kaksi äänitettä SKS:n arkistosta. Jakson ensimmäisessä osassa Nikolai Sinda Suistamon pitäjästä laulaa legendan Oleksei Bozeista, Pyhästä Alekseista. Laulun on äänittänyt Kerttu Kokko vuonna 1957 (SKSÄ A 490/4). Jakson jälkimmäisessä osassa Tatjana Hötti Salmin pitäjästä kertoo legendan Jumalan liikkumisesta maan päällä. Kertomuksen on äänittänyt Anni Romonen vuonna 1962 (SKSÄ A 889/4).
Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä
Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen
Tekninen toteutus: Book Garden
Mitä muotoja magia ja loitsut ovat Suomessa aikojen saatossa saaneet? Miksi magia kiinnostaa ihmisiä niin paljon juuri nyt? Jaksossa tutustutaan ilmiöihin, jotka liittyvät yliluonnolliseen, mutta voivat toisinaan olla myös yllättävän arkisia. Magiaan ja loitsuihin nivoutuvat myös sanan voima ja lumoutuminen. Millainen merkitys sanan voimalla on ollut ihmisille ja miten sillä on pyritty vaikuttamaan maailmaan?
Keskustelijat:
Uskontotietelijä, FT Karolina Kouvola tutkii kansanparantamista, noituutta ja kauhutarinoita SKS:n tutkimusosastolla. Hän on Suomen magiatutkimuksen verkoston perustajajäsen ja yksi kirjan Magiaa ennen ja nyt (2024) toimittajista.
Folkloristi Aleksi Moine tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistoon Ilomantsin parannusloitsuista ja on yksi kirjan Magiaa ennen ja nyt (2024) toimittajista.
Juontajana toimii kirjallisuudentutkija Hanna Karhu.
Jaksossa kuullaan SKS:n arkiston kokoelmiin kuuluva loitsu Käärmeen sanat Pekka Tuovisen esittämänä. Äänittäjät Jouko Hautala, R. E. Nirvi ja Matti Hako. Valtimo (j) 1953 (SKSÄ A 2/12, 2_10).
Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä
Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen
Tekninen toteutus: Book Garden
Tieteelliset erikoiskirjastot elävät ja uudistuvat oppialojensa kanssa. Miten muutokset tieteen tekemisessä heijastuvat kirjastojen toimintaan? Millainen on tutkijan ja kirjastoammattilaisen suhde? 191-vuotiaan SKS:n kirjaston juhlaseminaarissa marraskuussa 2022 keskusteltiin tieteellisten erikoiskirjastojen merkityksestä tutkijoille. Vesa Kyllösen kanssa aiheesta keskustelevat Työväenliikkeen kirjaston johtaja Tuija Siimes sekä Päivystävä folkloristi -kollektiivin jäsen Tuukka Karlsson.
Mistä Lappi alkaa? Onko Lapin ihminen lappilainen vai lappalainen – vai molempia ja monta? Millaiset tekijät avaavat ja rajaavat Lapissa elävän ihmisen identiteettiä? Kauden päätösjaksossa keskustelemme politiikkatieteilijä Tapio Nykäsen kanssa muun muassa rajamaasta, poliittisista kamppailuista sekä vesistöjen merkityksistä lappilaisille.
Muistitiedolla on keskeinen asema niin historiatieteissä kuin kulttuurien tutkimuksessakin. Mikä on muistitiedon suhde suulliseen historiaan? Miten sukupuolentutkimus on vaikuttanut kerättävään muistitietotutkimukseen? Millainen on muisti-ideologia? Muistitietotutkimuksen uusia suuntauksia ja muistamisen problematiikkaa avaavat jaksossa Muistitietotutkimuksen paikka -kirjan toimittajat Ulla Savolainen ja Riikka Taavetti.
Keitä ovat inkerikot, setot ja vatjalaiset? Itämerensuomalaisen kielialueen kaakkoiskulmilla on kulttuurivyöhyke, jonka moninaisuuteen paneudumme tässä jaksossa. Jakson vieraina ovat akatemiatutkija Kati Kallio ja professori Riho Grünthal.
Kriitikot ja kirjallisuudentutkijat ovat pitäneet Volter Kilven teosta Alastalon salissa (1933) yhtenä keskeisimmistä suomalaisista romaaneista. Teos ei ole kuitenkaan koskaan ollut laajan kiinnostuksen kohteena, sillä suuren yleisön keskuudessa se on koettu vaikealukuiseksi. Silti – tai juuri siksi – Alastalon salia verhoaa myyttisyys.
Jaksossa keskustelemme Kilvestä kirjailijana sekä hänen tavastaan käyttää kieltä. Vieraina ovat Volter Kilven elämäkerran laatinut Laura Kokko ja Alastalon salissa -romaanin saksaksi kääntänyt Stefan Moster.
Suomalaista ruokakulttuuria on alettu rakentaa 1800-luvulla kansallisuusaatteen innoittamana. Millaista on ollut nationalistinen ruokaperinne? Millaisia merkityksiä on riisipiirakalla? Miten lypsykone muutti maailmaa? Jakson vieraina ovat folkloristiikan post doc -tutkija Heidi Henriikka Mäkelä ja dosentti Taija Kaarlenkaski.
Ahdistusta, umpimielisyyttä, räjähtävää ekstaasia: pohjoinen on ilmansuunta ja mielentila. Suomalaisessa kirjallisuudessa esiintyy kosolti kertomuksia, joissa luodataan pohjoista ja sen tunnekulttuuria. Oudoista pohjoisista tunteista keskustelemme tässä jaksossa Arktinen hysteria -tutkimushankkeen tutkijoiden Elise Nykäsen ja Sarianna Kankkusen kanssa.
Mielenterveys, mitä se onkaan? Miten mielenterveyden käsitteitä ja mielenterveyttä ylipäätään on käsitelty kirjallisuudessa? Voiko kirjallisuudesta saada apua mielenterveyden ongelmiin? Näistä kysymyksistä kanssamme on keskustelemassa Tampereen yliopiston postdoc-tutkija Anna Ovaska.
Kai Donner tallensi selkuppien ja kamassien elämää Siperian ankarissa oloissa 1900-luvun alussa. Mitä Donnerin fonogrammiäänitteet kertovat Siperian suomensukuisista kansoista? Jarkko Niemi, Tuomas Rounakari ja Risto Blomster keskustelevat Donnerin kenttämatkoista sekä tutkijan ja taiteilijan vastuusta kadonneen tai katoamaisillaan olevan lauluperinteen äärellä. Jakson aluksi kuullaan katkelma Kai Donnerin äänityksestä (SKSÄ a532a_10).
Millaista on nyky-Suomessa tunnettu itkuvirsiperinne, jonka juuret ovat muun muassa Karjalassa ja Inkerissä? Miksi itkuvirsiä itketään? Kuka voikaan itkeä? Viliina Silvonen ja Emmi Kuittinen keskustelevat itkuvirsiperinteestä ja siitä, miten itkuvirret näyttäytyvät meille tänä päivänä. Mikä itkuvirsissä on kiehtovaa, miten itkuvirsiperinnettä pidetään yllä arvokkaasti?
Aitolahden pitäjältä, Kiikkisen maatilan ullakolta löytyi 1920-luvulla salaperäinen asiakirjakokoelma. Aitolahden koodeksiksi nimetty, 1600-luvulta peräisin ollut varhainen lainsuomennos päätyi lopulta SKS:n arkistoon. Nyt se on julkaistu digitaalisessa muodossa kaikkien tutkittavaksi. Harri Uusitalo ja Maria Niku avaavat, mistä koodeksissa on kyse, kuka sen on tehnyt ja mitä se kertoo aikansa yhteiskunnasta.