Tämän illan opetuksessa Miika Hämäläinen johdattaa meidät Johanneksen evankeliumin 9. lukuun – kertomukseen synnynnäisesti sokeasta miehestä, jonka Jeesus parantaa ja jonka elämä avautuu täysin uuteen valoon. Opetus käsittelee teemoja kuten: ✨ Kuka on syyllinen – ja kuinka Jeesus murtaa syyn ja seurauksen ajattelun ✨ Kärsimyksen kohtaaminen ja sen väärintulkinnan vaarat ✨ Jeesus maailman valona – valona myös meidän pimeyteemme ✨ Parantava kosketus, luottamus ja uskon syntyminen ✨ Sokean miehen hengellinen matka: ”Se mies, jota sanotaan Jeesukseksi” → ”Herra, minä uskon” Tämä opetus kutsuu jokaista pohtimaan: *Mitä minun elämässäni on sokeutta? *Missä tarvitsen Jeesuksen valoa? *Ja millä tavoin Jeesus voi avata näön – niin silmille kuin sydämelle?

Tässä opetuksessa Leif Nummela vie meidät Roomalaiskirjeen luvun 3 käänteentekevään kohtaan – siihen hetkeen, jossa Paavali siirtyy puhumaan ihmisen synnin todellisuudesta Jumalan antamaan ratkaisuun: vanhurskauttavaan armoon. Leif muistuttaa, ettei evankeliumin voimaa voi ymmärtää, ellei ihminen ensiksi näe omaa syntisyyttänsä. Vasta silloin Jumalan armo, lahjaksi saatu vanhurskaus ja Kristuksen täytetty työ alkavat maistua siltä, mitä ne todella ovat: välttämättömältä elämän lääkkeeltä, jota ilman emme voi elää. Opetuksessa käsitellään mm.: • Mitä armo tarkoittaa Raamatun mukaan • Miksi Jumala ei tee meille syntiemme mukaan • Kristuksen sijaiskärsimyksen syvyys ja todellisuus • Armo, joka ei vain pelasta, vaan myös kasvattaa • Armon väärinkäytön vaara (Juudaan kirje) • Miten uskovan elämä on jatkuvaa syntien tunnustamista ja jatkuvaa armahdusta • Miksi täydellistä synnittömyyttä ei tule tässä elämässä, mutta miksi voimme silti vaeltaa toivossa • Kuinka Kristuksen kuuliaisuus, kärsimys ja ylösnousemus luetaan uskovan hyväksi Tämä opetus on syväsukellus siihen, mitä armo todella on: ei ansioita, ei suoritusta, vaan Jumalan lahja Kristuksessa.

Leif Nummela vie meidät tällä kertaa Roomalaiskirjeen käännekohtaan – kohtaan, jossa Paavalin raskas opetus ihmisen syntisyydestä saa vastauksen evankeliumissa. Mutta nyt on jotakin tapahtunut: Jumalan vanhurskaus on ilmestynyt – ei tekojen kautta, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Tässä opetuksessa Leif avaa, mitä tarkoittaa Jumalan lahjoittama vanhurskaus, miksi Kristus on koko Raamatun keskus, ja miksi pelastus on mahdollista vain uskosta Jeesukseen – ei lain kautta, ei omilla ansioilla, vaan lahjana yksin armosta.

Roomalaiskirjeen kolmas luku avaa: miksi me tarvitsemme evankeliumin, Kristuksen, sovituksen ja anteeksiantamuksen? Leif Nummela vie meidät syvälle Paavalin opetukseen, jossa ihminen asetetaan Jumalan totuuden ja pyhyyden eteen. Juutalaiset ja pakanat — koko ihmiskunta — ovat syntisiä ja tarvitsevat armoa. Mutta keskellä synnin todellisuutta loistaa evankeliumin kirkas sanoma: Jumala pysyy uskollisena, vaikka me olemme uskottomia. Tässä opetuksessa selviää: • Mitä hyötyä oli olla juutalainen? • Miten Jumalan uskollisuus kestää ihmisen epäuskon? • Miksi me emme voi luottaa itseemme tai toisiin kristittyihin — vain Kristukseen? • Mikä on Jumalan oikeudenmukainen tuomio ja miten hän silti voi armahtaa? Leif muistuttaa: meidän uskosta ei pidä luopua sen vuoksi, että petymme itseemme tai muihin, sillä emme koskaan uskoneet heihin — vaan Jeesukseen. #Roomalaiskirje #LeifNummela #Raamattuopetus #Evankeliumi #JumalanArmo #Kristus #Usko #UskollinenJumala

”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Joh. 8:12 Valo ja kirkkaus kulkevat läpi koko Raamatun – luomisesta taivaalliseen kirkkauteen asti. Jumala loi valon, johdatti kansansa tulipatsaassa, kirkasti kasvonsa ja lähetti maailmaan Valon, joka ei sammu. Tässä opetuksessa Ilmo Leinonen vie kuulijan läpi Raamatun punaisen langan: mitä tarkoittaa, että Jeesus on maailman valo – ja miten me voimme olla valona toisille tässä pimeässä maailmassa. 💡 Miksi Jeesus sanoi olevansa valo? 💡 Miten voimme heijastaa Jumalan kirkkautta arjessa? 💡 Mitä merkitsee elää valon lapsina – silloinkin kun elämä tuntuu pimeältä? Ilmo pohtii opetuksessaan myös, kuinka pienikin valo voi valaista suuren pimeyden – oli se sitten ystävällinen sana, anteeksianto tai välittäminen. Hän jakaa koskettavia esimerkkejä arjesta, evankeliumin voimasta ja Jumalan armosta.

Paavali rakentaa perustusta, joka vie kohti kristinuskon ydintä: ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ei lain tekojen kautta. Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa Roomalaiskirjeen toista lukua ja näyttää, miten Paavali paljastaa jokaisen ihmisen todellisen aseman Jumalan edessä – riippumatta uskonnosta, kansasta tai asemasta. Jumala ei katso henkilöön, vaan tuomitsee oikeudenmukaisesti. Mitä tarkoittaa, että laki on kirjoitettu ihmisen sydämeen? Miten evankeliumi voi olla sekä pelastuksen että tuomion sanoma? Ja mitä Paavali tarkoittaa, kun hän puhuu sydämen ympärileikkauksesta? Leif Nummela johdattaa kuulijan syvälle evankeliumin perustuksiin – sinne, missä ihminen näkee oman syntinsä ja löytää ainoan toivonsa: Kristuksen vanhurskauden. 📍"Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia."Room. 2:13 🎧 Kuuntele, pysähdy ja anna Jumalan sanan rakentaa perustusta, joka kestää.

Tässä jaksossa Leif vie meidät syvälle Roomalaiskirjeen toiseen lukuun, jossa Paavali kääntää valon meihin itseemme – niihin, jotka helposti tuomitsemme muita mutta emme näe omaa sydäntämme. 🔹 Miksi Paavali sanoo, ettei kukaan voi itseään puolustaa? 🔹 Mitä Raamattu tarkoittaa, kun se varoittaa tuomitsemasta? 🔹 Miten Jumalan hyvyys vetää meitä parannukseen – ei tuhoon? 🔹 Ja miksi lopulta ainoa toivomme on armo Kristuksessa? Leif avaa tekstiä jae jakeelta, pohtien myös Paavalin vaikeatajuisia kohtia ja tuoden ne lähelle meidän arkeamme. Jos et ole kuunnellut aiempia osia, suosittelemme aloittamaan ensimmäisestä luvusta – niin saat kokonaisuuden, joka vie syvälle evankeliumin ytimeen.

Oletko koskaan ollut niin janoinen, että mikään muu ei enää merkitse? Raamattu kuvaa tätä sisäistä janoa – ihmisen kaipuuta Jumalan yhteyteen. Me janoamme rakkautta, merkitystä, vapautta ja täyttymystä. Mutta todellinen lähde löytyy vain yhdestä paikasta. Tässä opetuksessa Mika Falk pysähtyy Johanneksen evankeliumin luvun 7 äärelle, jossa Jeesus huutaa: “Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon.” Mitä Jeesus tarkoitti? Miten Lehtimajanjuhla ja elävä vesi liittyvät tähän? Ja ennen kaikkea – miten sinä voit löytää sen veden, joka ei koskaan kuivu?

Roomalaiskirjeen ensimmäinen luvun loppu on kuvaus siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen hylkää Jumalan ja alkaa palvella Luojan sijasta luotua. Leif Nummela avaa tässä opetuksessa rohkeasti ja rehellisesti, mitä Paavali tarkoittaa epäjumalanpalveluksella – ja miksi se koskee meitä kaikkia. Hän käsittelee vaikeita, usein kiisteltyjä aiheita – seksuaalisuutta, moraalia ja kulttuurin muutosta – mutta samalla muistuttaa, että Paavalin tarkoitus ei ole tuomita vain joitakin, vaan paljastaa koko ihmiskunnan todellinen tila: ”Me olemme kaikki syyllisiä.” ”Jos tämä kaikki pätee, niin minulla ei ole mitään mahdollisuutta taivaaseen ilman anteeksiantamusta ja armahdusta. Mutta juuri siksi Kristuksen veri pesee minut tänäänkin puhtaaksi.” Opetuksessa tarkastellaan myös sitä, miten kristillinen maailmankuva eroaa modernista ajattelusta, jossa ihminen pyrkii määrittelemään itsensä ja moraalinsa ilman Jumalaa.

Tässä jaksossa Leif Nummela johdattaa meidät Roomalaiskirjeen 1. luvun syvälliseen ja samalla haastavaan opetukseen. Teksti avaa vakavan todellisuuden siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen hylkää Jumalan — ja Jumala antaa ihmisen kulkea oman mielensä ja himojensa tietä. Leif muistuttaa, että vaikka Paavalin sanat voivat tuntua vierailta ja jännitteisiltä meidän ajassamme, juuri silloin kannattaa pysähtyä ja kuunnella erityisen tarkasti. Jumalan sana ei ole kirjoitettu loukatakseen, vaan valaistakseen sydämen ja kutsuakseen takaisin yhteyteen Hänen kanssaan. Opetuksessa pohditaan muun muassa: • Mitä tarkoittaa, että ihminen ei enää kunnioita eikä kiitä Jumalaa? • Miten epäjumalanpalvelus ja kiittämättömyys johtavat sydämen pimentymiseen? • Mitä Paavali tarkoittaa puhuessaan “Jumalan hylkäämästä mielestä”? • Miten kristitty voi elää uskollisesti Jumalan sanalle ajassa, joka ajattelee toisin? Opetus haastaa jokaisen kuulijan tutkimaan omaa sydäntään: mitä minä palvon? Mikä hallitsee minun elämääni? Tule mukaan syventymään Roomalaiskirjeen sanomaan, joka näyttää meille totuuden ihmisestä – ja ennen kaikkea Jumalan armosta, joka yhä etsii meitä.

Tässä opetuksessa pysähdymme Jukka Immelin johdolla yhden tunnetuimman Jeesuksen ihmeen äärelle – leipien ja kalojen ihmeeseen. Jeesus ruokkii tuhannet ihmiset viidellä leivällä ja kahdella kalalla – mutta samalla hän paljastaa jotakin paljon suurempaa: hän itse on elämän leipä, joka ravitsee sielumme. Mitä tämä tarkoittaa meille tänään? Miten Jeesus vastaa sekä ajallisiin että hengellisiin tarpeisiimme? Ja mitä tarkoittaa, että Jumala voi yhä tänäänkin “luoda tyhjästä” sen, mitä tarvitsemme? Tässä opetuksessa pohditaan myös juutalaisen ja kristillisen näkemyksen yhteyttä luomisen siunaukseen, leivän pyhyyttä, ja sitä, miten elämän nälkä ja merkityksen kaipuu löytävät täyttymyksensä vain Kristuksessa. 📖 “Jeesus sanoi: Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään.” (Joh. 6:35)

Kaikki ihmiset ovat synnin tähden Jumalan vihan alaisia. Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä: “Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa.” (Room. 1:18). Miksi evankeliumia tarvitaan? Koska ihminen tukahduttaa Jumalan olemassaolon ja hyvyyden ilmeisen todistuksen. Luomakunta julistaa Jumalan kunniaa, mutta ihminen kääntyy pois ja asettaa tilalle epäjumalat. Jumalan viha on oikeudenmukainen vastaus syntiin – ja se ilmenee jo nyt ihmiskunnan turmeltuneisuudessa, lopulta myös iankaikkisessa tuomiossa. Mutta juuri tähän pimeyteen loistaa evankeliumi: Jumalan pelastava vanhurskaus, joka on tarjolla kaikille, jotka uskovat. 👉 Tule mukaan Leif Nummelan opetukseen Roomalaiskirjeestä ja löydä, miksi Jumalan vihan ymmärtäminen on avain evankeliumin kirkkauden ja tarpeellisuuden näkemiseen.

Tapio Luttinen vie meidät Johanneksen evankeliumin viidenteen lukuun, jonka ytimessä on kysymys todistuksesta: kuka Jeesus todella on ja millä valtuudella hän toimii? Illan opetuksessa kuljetaan läpi koko luvun teksti – Betesdan altaalta parantamiskertomuksesta Jeesuksen syvälliseen opetukseen hänen suhteestaan Isään. Jeesus ei vain paranna sairaita, vaan paljastaa olevansa Jumalan Poika, jolla on valta antaa elämä ja tuomita. Jeesus kutsuu todistajiksi Johannes Kastajan, omat tekonsa ja itse Jumalan. Silti monet eivät tahdo nähdä, vaan etsivät kunniaa toisiltaan. 👉 Opetus muistuttaa, että pelastus ei perustu säädösten noudattamiseen, vaan uskoon Jeesukseen Kristukseen – Jumalan Poikaan, joka antaa elämän jo nyt ja lopullisesti ylösnousemuksessa. 📖 ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.” Joh. 20:31

Evankeliumi on Jumalan voima pelastukseksi kaikille, jotka sen uskovat. Paavali julistaa, ettei hän häpeä evankeliumia – sillä se tuo pelastuksen sekä juutalaisille että kreikkalaisille. Leif Nummela avaa, mitä tarkoittaa ”Uskosta vanhurskas saa elää” ja kuinka tämä mullistava sanoma sytytti Martti Lutherin sydämen ja käynnisti uskonpuhdistuksen. Opetuksessa käsitellään: • Jumalan vanhurskaus lahjana Kristuksessa • Usko, joka ei ole suorittamista vaan vastaanottamista • Sydämen usko, suun tunnustus ja käytännön elämä 👉 Tule mukaan tutkimaan, kuinka evankeliumi voi muuttaa sinun elämäsi ja antaa perustan pelastukselle – yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden. Luentojen 3 ja 4 diat löydät www.kohtaamispaikka.info/raamattuilta

Apostoli Paavali esittelee itsensä Roomalaiskirjeen alussa armon evankeliumin julistajana. Hän on saanut armon ja apostolinviran, jotta kaikissa kansoissa syntyisi uskon kuuliaisuus Jeesuksen Kristuksen nimeen (Room. 1:5). Luento avaa Roomalaiskirjeen ydinsanomaa: • Evankeliumi on Jumalan ennalta lupaama sanoma Jeesuksesta Kristuksesta. • Jeesus on samalla tosi ihminen ja tosi Jumala • Kristus on yksi persoona, jolla on kaksi luontoa – inhimillinen ja jumalallinen. • Evankeliumin tarkoitus on herättää uskoa ja synnyttää kuuliaisuutta, ei ihmisen teoista, vaan Jumalan armosta. Paavalin sanoma kuuluu meille tänään: 👉 Pelastus on yksin armosta, yksin Kristuksen tähden, yksin uskon kautta. 👉 Jeesus on Herra – ja vain Hänelle kuuluu ylin Herruus. 👉 Usko synnyttää todellista kuuliaisuutta ja hyviä tekoja Pyhän Hengen voimasta. Leif Nummelan opetus rohkaisee meitä tarttumaan evankeliumiin, joka tuo lohdutuksen levottomalle omalletunnolle ja uudistaa sydämen Jumalan Hengen kautta.

Mitä Roomalaiskirje merkitsee kristityille tänään? Leif Nummelan luento vie meidät Rooman kaduille, ensimmäisten kristittyjen yhteisöihin ja Paavalin sydämen polttoon evankeliumista. Roomalaiskirje ei ollut vain ensisijaisesti Rooman kristityille kirjoitettu, vaan sen sanoma kuuluu kaikille – myös meille. Luento käsittelee mm.: Rooman kaupungin ja seurakunnan taustaa - Paavalin kirjeen vastaanottajia ja sen kirjoittamistilannetta - Miksi Roomalaiskirjeestä tuli Paavalin pääkirje - Kirjeen rakenne ja keskeinen sanoma: vanhurskauttaminen yksin uskosta - Roomalaiskirjeen merkitys Lutherille ja koko kirkon historiassa Tämä opetus rohkaisee meitä kuuntelemaan Jumalan Sanaa, elämään sen mukaan ja ymmärtämään syvemmin evankeliumin voimaa.

Mitä tarkoittaa Jeesuksen lupaus ”elävästä vedestä”? Johanneksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Jaakobin kaivolla. Keskustelussa avautuu syvä totuus: vesi, joka sammuttaa janon vain hetkeksi, ei riitä – ihminen tarvitsee vettä, joka antaa iankaikkisen elämän. Tässä opetuksessa sukellamme Anne Takalan johdolla tekstin historialliseen ja hengelliseen taustaan: 💧 Miksi juutalaiset karttoivat Samariaa? 💧 Mitä Jeesuksen ”elävä vesi” merkitsee? 💧 Kuinka totuuden kohtaaminen vapauttaa häpeästä ja antaa uuden alun? Samalla opimme, miten yksi kohtaaminen Jeesuksen kanssa voi muuttaa koko kylän – ja kuinka mekin voimme olla lähteenä toisille. 👉 Tule mukaan tutkimaan, mitä elävä vesi merkitsee meille tänään!

Mitä tarkoittaa syntyä uudesti? Miten Jumalan rakkaus ja pelastus koskettavat omaa elämäämme? Johanneksen evankeliumin luvussa 3 kohtaamme Nikodemoksen, fariseuksen ja juutalaisten neuvoston jäsenen, joka saapuu yöllä Jeesuksen luo etsimään vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Jeesus puhuu hänelle uudestisyntymisestä vedestä ja Hengestä sekä iankaikkisen elämän lahjasta, joka on tarjolla jokaiselle, joka uskoo. Eetu Lehtisen opetus avaa Nikodemoksen ja Jeesuksen keskustelun syvyyttä ja tuo sen lähelle meidän omaa uskon matkaamme – kysymyksiä, epäilyjä ja miten löydämme Jumalan rakkauden arjen keskellä.

Tässä opetuksessa pohdimme Mika Falkin johdolla, mikä tekee juhlasta juhlan ja erottaa juhlan arjesta. Mikä merkitys on yhdessä iloitsemisella uusien alkujen sekä päätösten hetkinä? Raamatun äärellä tarkastelemme Kaanan häitä Joh. 2, joissa Jeesus teki ensimmäisen ihmeensä. Tarina avaa syvällisiä näkökulmia juhlan symboliikkaan, teologisiin merkityksiin ja Jeesuksen tien avautumiseen kohti hänen jumalallista tehtäväänsä. Lopuksi pysähdymme Raamatun kuvaaman suurimman juhlan äärelle – Karitsan hääaterian. ”Mitä hän teille sanookin – tehkää se”

Katsaus Johanneksen evankeliumin rikkaaseen teologiaan Tapio Luttisen johdolla. Tässä raamatunopetuksessa sukellamme Johanneksen evankeliumin syvyyksiin: sen syntyhistoriaan, rakenteeseen ja teologisiin pääteemoihin. Evankeliumi on kirjoitettu, jotta lukijat uskoisivat Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja saisivat iankaikkisen elämän hänen nimensä tähden. Käymme läpi evankeliumin neliosaisen rakenteen, Jeesuksen tunnusteot, pitkät puheet ja teologiset keskustelut. Pohdimme myös Johanneksen omaleimaista kerrontaa ja keskeisiä käsitteitä, kuten valo ja pimeys, totuus ja rakkaus. Tämä tiivis katsaus avaa evankeliumin syvällisen sanoman ja sen merkityksen uskonelämälle.