Hyvissä meemeissä on paljon samaa kuin oivaltavissa uusissakäsitteissä. Ne antavat uuden näkökulman johonkin tuttuun asiaan ja saavat meidät ajattelemaan toisin. Ne tarjoavat samaistumispintaa banaaleille arkisille kokemuksille, jotka eivät sovi yleiseen narratiiviin. Ne nyrjäyttävät ja haastavat ajattelemaan toisin. Ennen kaikkea; ne ohittavat tän todellisuutta hämärtävän hevonpaskan, jota kapitalistiseksi realismiksikin kutsutaan, ja kyseenalaistavat, että onko asioiden ihan pakko olla näin? Että ajetaanko tässä nyt oikeasti kenenkään muun kuin rikkaimman prosentin etua? Suojellaanko me tätä historiallisen suurta taloudellista epätasoa-arvoa niin raivokkaasti, että me ollaan valmiita uhraamaan koko elämää kannatteleva biosfääri sen sijaan, että me muutettaisiin meidän talousjärjestelmää?

Mamdani voitti, isosta omenasta tuli punainen ja New Yorkilaiset heräsivät sosialismin aamuun. No, ehkä tätä viimeistä saadaan vielä odottaa, mutta Mamdanin poikkeuksellinen kampanja yhdeksässä kuukaudessa tuntemattomasta henkilöstä maailman kapitalismin keskuksen sosialistiseksi pormestariksi löi laineita Suomessa asti ja herätti ansaittua kiinnostusta. Yhdysvalloissa kampanja on poikinut jo liudan jäljittelijöitä ja voittajakärryihin lienee tunkua myös Yhdysvaltojen ulkopuolella. Mutta mikä oikeastaan oli Mamdanin voiton salaisuus? Anteeksipyytelemätön vasemmistolaisuus? New Yorkilaisuuden kiteyttävä ehdokasprofiili? Puhdas karisma ja miljoonan dollarin hymy? Seksiskandaaleissa ryvettynyt vastaehdokas? Sosiaalisen median hallinta näpsäköillä tiktokvideoilla?Näitä kysymyksiä pyöritellessä olemme jo huomaamattamme ajautuneet yksilökeskeisyyden sokaisevaan suohon. Totta kai Mamdanilta löytyy karismaa ja muita avuja, mutta jos me keskitytään katsomaan vain yksilöä, me ei nähdä todellista voimaa kampanjan takana, eli niitä 100 000 vapaaehtoista, jotka tekivät voitosta mahdollisen ja Mamdanin kampanjasta suurimman poliittisen kampanjan mitä New Yorkissa on koskaan nähty.#mamdani #usa #suomi

Suomen puoluekenttä kokoomuslaistuu vauhdilla ja velkajarrukeskustelu osoitti, etteivät edes muut oppositiopuolueet kykene kuvittelemaan Suomea kokoomuslaisen talouskuriajattelun ulkopuolella – hallituspuolueista puhumattakaan.Vasemmalla on nyt näytön paikka ja tilaisuus erottua edukseen. Olla omilla jaloilla seisova puolue eriväristen kokoomuspuolueiden keskellä. Puolue joka on ajassa kiinni, mutta ei sen vietävänä.#politiikka #suomi #velkajarru

Mä löydän itseni aika harvoin tilanteesta, jossa mun japerussuomalaisten tavoitteet on yhteneväisiä. Mutta nyt puolueen piiristä onesitetty varovaista kiinnostusta toimeen, joka parantaisi merkittävästityöntekijöiden asemaa. Eikä pelkästään työntekijöiden, vaan tästä hyötyisivätlopulta myös rehelliset yritykset ja koko kansantalous.

Ja tätä toimea kannattaa jo nyt 75% kaikista palkansaajista.Tää on Kriittinen Uusinta, ja tässä jaksossa puhutaan halpatyömarkkinoidenromuttamisesta sekä ammattiliittojen kanneoikeudesta, joka on keskeinen työkaluriistäjien kuriin panemiseksi.

Käännetään velkalaiva, lisätään työllisiä vähintään 100 000:lla ja tehdään Suomesta puhtaan energian suurvalta. Lisätään hyvinvointia ja vähennetään syrjäytymistä.Näillä lupauksilla Kokoomus nousi pääministeripuolueeksi viime vaaleissa ja nyt kun hallitus on n. puolessa välissä taivaltaan herää vain yksi kysymys:Miten me äänestetään kerta toisensa jälkeen valtaan puolue, joka järjestäen pettää kaikki keskeiset vaalilupauksensa? Hallituksen kannattajat tietenkin osoittavat syyttävällä sormella edellistä hallitusta, mutta edellisen hallituksen perintönä Suomen työllisyys oli korkeimmalla tasolla kolmeen vuosikymmeneen – se paitsi saavutti työllisyyslupauksensa, myös ylitti ne kirkkaasti huolimatta siitä, että mediassa oppositio ja useat ekonomistit pitivät niitä täysin epärealistisina ja vannoivat miten vain oikeistolainen leikkauspolitiikka voi pelastaa Suomen perikadolta.Ei tarvittu kuin kaksi vuotta tätä oikeistolaista talousosaamista ja Suomessa on nyt EU:n toiseksi korkein työttömyys velkasuhteen jatkaessa kasvamistaan. Silti hallituksen epäonnistumiset saavat osakseen vähemmän kritiikkiä kuin edellisen hallituksen onnistumiset.Hallitusta ei voi puolustella vetoamalla suhdanteisiin tai Venäjän hyökkäyssotaan, koska silloin me näkisimme vastaavaa kehitystä myös muissa verrokkimaissa. EU:ssa työllisyys on kuitenkin ennätyskorkealla ja työttömyys ennätyksellisen matalaa. Suomi kulkee aivan omaa polkuaan ja päinvastaiseen suuntaan – onko tämä vihdoin se peräänkuulutettu Suomen tie?#suomi #suomiyoutube #finland

Tässä Kriittinen Uusinta jaksossa käsitellään Suomen vaarallisinta puoluetta ja sen tuoreinta ehdotusta sekä ruoditaan vasemmiston ujoutta asettaa keskipitkän tähtäimen tavoitteita ja visioita.

Aloitetaan siitä, että yksikään hallituksenrasismikeskustelu tähän mennessä ei ole koskenut rasismia itsessään. Sen sijaankyse on ollut pikkuporvarillisesta performanssista, jossa perussuomalaisilta eivaadita mitään muuta, kuin tyylimokien korjaamista, löytäisittekö te kentieshieman sivistyneemmän tavan ilmaista ihmisvihaanne? Samalla me kaikkitiedetään, että puolueen keskeisin polttovoima on edelleen rasistisenvastakkainasettelun leitsominen maahanmuuttajien ja suomalaisten työntekijöidenvälillä – yhtä lailla kuin me tiedetään, että Valtiovarainministeri RiikkaPurraa ohjaavat ihan samat motiivit, jotka saivat aikoinaan nimimerkki ”riikan”kirjoittelemaan 160 000 merkin verran rasistista shaibaa Halla-AhonScripta blogin kommenttiosioon.

Siksi tätä viimeisintä Keskisarjan performanssia on niinraastava seurata. Se on väsynyttä provoilua, jota politiikan toimittajatlehdistössä ovat mananneet esille viimeisen puoli vuotta ”perussuomalaistenprofiilin nostona.” Ja profiilin nostamisenakin tämä näyttäisi olevan lähinnätoissijainen keino sen jälkeen, kun Rantanen ja Purra eivät kovistayrityksistään onnistuneet tekemään burkakiellon ajamisesta uuttayhteiskunnallisen keskustelun polttopistettä

Onko vähäosaisella lopulta muuta kuin välineellinen arvo yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tämän jakson piti aluksi käsitellä kokoomuksen nekropolitiikkaa, mutta laskeuduin pari askelta käsitteellisiltä tikapuilta ja puhutaan ihan vaan Kokoomuksesta ja arvopohjaisen realismin pohjasta.

#palestiina #suomi #kokoomus

#perussuomalaiset #suomi #politiikka

Aiheena solidaarisuus, palestiina ja Eurooppa

Riikka Purran perussuomalaiset eivät joudu pelkäämään Soininkohtaloa, koska puolueessa ei ole varteenotettavaa oppositiota, joka pystyisihaastamaan puoluejohdon. Mutta tässä hybriksessä piilee perussuomalaistenakilleen kantapää: kun soraäänet on tukahdutettu ja sisäinen oppositiotaltutettu, ei ole ketään joka pystyisi uudistamaan puoluetta.

Suomen tavoitteena on nostaa puolustusmenot viiteen prosenttiin bkt:stä. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin Suomen nykyinen 2,5% taso, mikä kehysriihessä päätettiin juuri nostaa kolmeen prosenttiin. Tämä on Kriittinen uusinta, ja kyllä. Tästäkin asiasta on keskusteltava.#nato #sota #trump

Tässä jaksossa puhutaan miehistä ja maskuliinisuudesta.

Tässä jaksossa puhutaan perussuomalaisten liikesyklistä, joka näyttää taittuvan ensimmäistä kertaa sitten Sipilän hallituskauden.

Silloin puolue menetti vallan, mutta pelasti liikkeen - miten käy tällä kertaa?

Kasvulupauksista huolimatta työllisten määrä on tippunut 50 000:lla ja avointen työpaikkojen määrä romahtanut. Samalla 100 000 suomalaista on pudonnut toimeentulotuelle ja 17 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle. Emme tiedä saako hallitus työllistettyä edes omaa työministeriään, mutta Kokoomus hallitsee edelleen suvereenisti Suomen talouspoliittista keskustelua.

Kriittisen Uusinnan ensimmäisessä spotifyissa julkaistavassa jaksossa pureudutaan suomalaisen talouskeskustelun vinoumiin. Koska tämä on ensimmäinen jakso täällä, arvostan suuresti kaikkea palautetta ja kommentteja.