Francisco Goyan mustat maalaukset pelastettiin hänen huvilansa seiniltä Madridin Museo del Pradoon. Usein mystisinä hulluuden kuvauksina pidetyt teokset ovat todellakin mystiikan peitossa: jälkimaailmalla ei ole niiden tarkoituksesta tietoa. Katselemme näitä usein kaameina pidettyjä maalauksia avoimin mielin. Mukana jaksossa pitkästä aikaa myös kuulijapalautetta!
Siinä sivussa Mikko epäilee, ettei jokaisella vanhalla miehellä ole rakastajatarta, Valtteri taas ei jaksaisi seitsemänkymppisenä enää maalata kyrpiä.
Lopuksi suosittelemme brasilialaista kulttielokuvaa ja antinatalistisen kauhukirjailijan novellikokoelmaa.
Aikakoodit:
Goyasta, mitä emme tiedä ja tiedämme 0:00
Johdatus mustiin maalauksiin 23:24
Mustat maalaukset, osa 1 | Pyhiinvaellus San Isidroon 40:45
Kaksi munkkia 47:18
Judit ja Holofernes 52:28
Saturnus 57:44
Noitasapatti 1:05:21
La Leocadia 1:14:41
Koira 1:22:10
Mustat maalaukset, osa 2 | Asmodea 1:28:34
Inkvisitio 1:36:13
Naiset nauramassa 1:41:22
Poliitikot 1:45:41
Nuijataistelu 1:50:34
Atropos 1:54:40
Vanhukset sopalla 2:00:45
Yhteenveto, Goyan perintö 2:05:41
Kuuntelijapalautetta 2:20:19
Suosittelut 2:42:12
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.
Käsittelemme ongelmapelaamista ja käytämme lähdeteoksenamme Natasha Dow Schüllin teosta Addiction by Design, josta keskustelemme pääaiheemme ohessa. Mitä opimme kolikkopelien koukuttavuudesta ja millaisia omat asenteemme ongelmapelaamiseen ovat?
Siinä sivussa Mikko ei osaa nimetä suosikkikolikkopeliään, Valtterille se on Kulta-Jaska.
Lopuksi suosittelemme kahta videopeliä: kauhuteemaista visual novelia sekä uhkapelien koukuttavuutta hyödyntävää viihdettä, johon ei menetä kaikkia rahojaan.
Aikakoodit:
Addiktion määritelmistä 0:00
Teoksen esittely 9:30
Uhkapelit Suomessa ja syvemmälle Addiction by Designiin 26:08
Machine Zone 58:26
Moraalisia tuumailuja 1:22:52
Suosittelut 2:00:45
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.
Kolmas tuotantokausi aloitetaan Juhan af Grannilla, tunnetuimmalla lentäviin lautasiin ja avaruusolentoihin liitetyllä suomalaisella ruutukasvolla. Grannin dokumentit ovat paljon parempia kuin Ancient Aliens. Kuuntele ohjelma, niin tiedät miksi!
Siinä sivussa Mikko haikailee mökille vhs-nauhojen ääreen, Valtteria taas eivät kiinnosta kenenkään abduktiotarinat.
Lopuksi suosittelemme belgialaista stop motion -animaatiota ja australialaista satiiria.
Aikakoodit:
Tervetuloa kolmannelle kaudelle 0:00
Lapsuuden avaruusolennot 6:33
Juhan af Grann, mainosmies, show-mies ja ufo-mies 15:04
Vieraita taivaalta sekä Ufot ja paranormaalit ilmiöt 38:53
Ufot ja uskonto 1:11:12
Grannin estetiikkaa ja loppukaneetit 1:31:56
Suosittelut 1:58:22
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.
Itsekeskeisyydessämme kertaamme menneisyyttä ja käsittelemme kesän viimeisessä bonusjaksossa viittä eniten ja viittä vähiten kuunneltua jaksoamme. Ovatko kuuntelijoiden suosikit ja inhokit yllättäviä? Mitä muistamme ja mitä emme? Olemmeko palanneet käsittelemiimme aiheisiin?
Siinä sivussa puhumme kaikenlaista mieleemme juolahtavaa taiteesta ja yhteiskunnasta. Seuraavalla kerralla palaamme kehiin lokakuun lopussa kolmannen kauden uusien jaksojen parissa!
Mediaalisen maailman lisämateriaalissa ei ole mukana suositteluja, palauteosiota eikä taustatyötä. Keskitymme lähinnä löpinään milloin mistäkin aiheesta.
Aikakoodit:
Intro 0:00
Ensimmäinen pari uunista ulos 6:34
Toinen pari ja puhetta kuuntelijoiden motiiveista 18:42
Kolmas pari ja puhetta... pahuudesta? 36:23
Neljäs pari ja kuinka teemme kaiken väärin 1:06:28
Viimeinen pari uunista ulos. Mitä haemme podcastilta? 1:22:00
Miksaus Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.
"Yhtenäiskulttuuri" on tosiasiassa vain muutamassa vuodessa hapartuvaa materiaalia. Muun muassa sen huomasimme puhuessamme kesän kolmannessa bonuksessa Markus Kajon kirjoista ja tv-sarjoista. Onko Kajo edelleen kiinnostava hahmo? Miltä hänen työnsä vaikuttavat sellaisen silmiin, joka ei ole koskaan tutustunut niihin?
Mediaalisen maailman lisämateriaalissa ei ole mukana suositteluja, palauteosiota eikä taustatyötä. Keskitymme lähinnä löpinään milloin mistäkin aiheesta.
Aikakoodit:
Intro 0:00
Ärsyttävä lukiolainen -paketti 13:25
Kajon tv-tuotannosta ja kaikenlaisia sivupolkuja 23:37
Kajon ääni eli tyyli eli mitä Kettunen yrittää sanoa 47:56
Surrealismia, eikös juu 1:13:32
Miksaus Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.
Tiivistämme suomalaisen ruoan kulttuurihistorian epäreilun mittaiseksi paketiksi. Tyypilliseen tapaan horisemme samalla mitä sylki suuhun tuo. Kuinka vanhoja suomalaiset klassikkoruoat ovat? Syödäänkö pitäjäruokia enää ja miksi? Millaisia olivat meidän arkiruokamme lapsuudessa ja nyt? Näitä ja muita kysymyksiä pyörittelemme kesän toisessa bonusjaksossa. Kotisivuiltamme löytyvät nyt myös kahden ensimmäisen tuotantokautemme kulttuurisuosittelut helposti selattavana taulukkona.
Mediaalisen maailman lisämateriaalissa ei ole mukana suositteluja, palauteosiota eikä taustatyötä. Keskitymme lähinnä löpinään milloin mistäkin aiheesta.
Aikakoodit:
Suomalaisen ruoan määrittelyä 0:00
Keskiaika 11:10
Modernia kohti 30:17
Pitäjäruoat 38:54
Suomalainen arkiruoka nyt 57:34
Kohti globaalia 1:17:32
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.
On kesän ja bonusjaksojen aika! Tänä vuonna moni bändi on tekemässä paluun keikkalavoille: Thee Ultra Bimboos, Damn Seagulls, Ville Leinonen & Valumo… Keskitymme tässä jaksossa yhteen palaavaan yhtyeeseen eli Absoluuttiseen Nollapisteeseen. Ärsyttävinä entisinä progenuorina Absot on kummallekin meistä tuttu yhtye. Mutta miltä bändin musiikki kuulostaa nyt?
Mediaalisen maailman lisämateriaalissa ei ole mukana suositteluja, palauteosiota eikä taustatyötä. Keskitymme lähinnä löpinään milloin mistäkin aiheesta.
Aikakoodit:
Intro 0:00
Keikkakulttuuria 9:48
Takaisin Nollapisteeseen 25:07
Millaista musiikkia tämä nyt onkaan? 45:46
Syvemmälle diskografiaan 1:04:40
Lopuksi moitimme suomalaisia papparokkareita 1:32:03
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.
PAHOITTELEMME jakson tavallista heikompaa äänenlaatua.
Toisen kautemme päättää tohtori Matti Hagelbergin magnum opus Läskimooses, giganttinen sarjakuvakertomus tappajaplaneetasta, Suomen kansan mytologisista taustoista ja kristalliolennoista. Muun muassa.
Siinä sivussa Mikko teoretisoi omia kriittisiä päämääriään, Valtteri taas esittää hämmästelevänsä kuulentoja.
Lopuksi suosittelemme kiinalaista ravintolaa ja asenteiltaan vanhentunutta sarjakuvaa.
Palaamme kesällä bonusjaksojen merkeissä!
Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.
Aikakoodit:
Hagelbergistä ja taustoista 0:00
Läskimooses 23:27
Syvemmälle Läskimoosekseen 1:02:40
Suosittelut, bonusjaksoista, ensi kaudesta ja hyvästit 2:08:22
Jakson kirjalähteet:
Hagelberg, Matti (2021). Läskimooses. Helsinki: Asema Kustannus.
Hagelberg, Matti (2023). Suomaan kansan muinaisusko. Helsinki: WSOY.
Muut käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.
Podcastin ensimmäinen vieras, miksaajamme Kalle, liittyy seuraan, kun keskustelemme elokuvailtojemme ilona vuosien ajan toimineesta länsisaksalaisesta ohjaajalegendasta. Keskitymme erityisesti Fassbinderin sukupuolivähemmistökuvauksiin. Samalla pohdimme, mikä RWF:n maailmassa meihin vetoaa?
Lopuksi suosittelemme masentavaa tv-elokuvaa ja kulttuurilehden auttamista.
Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.
Aikakoodit:
Fassbinder-klubi kokoontuu 0:00
Kuka oli Rainer Werner Fassbinder? 9:19
Fassbinderin LGBT-elokuvista 1 46:47
Miksi ihmeessä Fassbinder kiehtoo meitä? 1:24:46
Fassbinderin LGBT-elokuvista 2 1:36:49
Suosittelut 2:34:46
Jakson poikkeuksellisen vapaamuotoisuuden vuoksi lähteet jätetään tällä erää listaamatta.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.
Yksi kautta aikain tunnetuimmista brittiläisistä tilannekomedioista on Todella upeeta, joka rikkoi aikansa normeja useammallakin tavalla. Sen tausta taas on 80-luvun alun vaihtoehtokomediassa. Keskustelemme niin alt comedyn taustoista kuin sitcomien lähestyttävyydestä.
Siinä sivussa Mikko luettelee Euroopan kolme huonointa maata, Valtteri taas selittää mitä on flanderisaatio.
Lopuksi suosittelemme syöksyä tv-kulttuurin historiaan ja selainpohjaista taidepeliä.
Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.
Aikakoodit:
Ison-Britannian vaihtoehtokomediasta 0:00
Todella upeeta: premissi ja hahmot 35:59
Todella upeeta: analyysi 1:16:46
Sarjan vaikutus 1:45:41
Suosittelut 2:06:35
Jakson kirjalähteet:
Double, Oliver (2020). Alternative Comedy: 1979 and the Reinvention of British Stand-Up. Lontoo & New York: Bloomsbury.
Double, Oliver & Lockyer, Sharon (toim.) (2022). Alternative Comedy Now and Then: Critical Perspectives. Cham: Palgrave Macmillan.
Lumley, Joanna (2011). Absolutely. Lontoo: Orion Books.
Quirk, Sophie (2018). The Politics of British Stand-Up Comedy: The New Alternative. Cham: Palgrave Macmillan.
Stubbs, David. Different Times (2023): A History of British Comedy. Lontoo: Faber & Faber.
Muut käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.
Ei enää ihminen on sukupolvesta toiseen juhlittu japanilainen klassikkoromaani, josta on olemassa lukuisia adaptaatioita. Luemme niin alkuteoksen kuin kauhumangan neron Junji Iton sarjakuvaversion siitä ja vertailemme niitä keskenään. Keskustelemme muun muassa itsemurhasta, rooleista joita otamme ja kirjallisuuden psykologisista tulkinnoista.
Siinä sivussa Mikko analysoi omaa retoriikkaansa, Valtteri taas pahoittelee, että toivoi julkkikselle ikävyyksiä.
Lopuksi suosittelemme kiinalaista mielisairaaladokumenttia ja päräyttävää kauhusarjakuvaa.
Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijan liitto.
Aikakoodit:
Osamu Dazaista 0:00Ei enää ihminen 39:30Lisää Ei enää ihmisestä 1:07:44Junji Iton näkemys 2:05:40Kuuntelijapalautetta 3:05:41Suosittelut 3:18:46
Jakson kirjalähteet:
Dazai, Osamu (1969). Ei enää ihminen. Helsinki: Weilin+Göös. (Japaninkielinen alkuteos Ningen Shikkaku, 1948)Ito, Junji (2019). No Longer Human. San Francisco: Viz Media. (Japaninkielinen alkuteos Ningen Shikkaku, 2017–2018)Lyons, Phyllis (1985). The Case of Osamu Dazai. Stanford: Stanford University Press.Wolfe, Alan Stephen (1990). Suicidal Narrative in Modern Japan – The Case of Dazai Osamu. Princeton: Princeton University Press.(
Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.
Monstress on palkittu ja luettu indie-sarjakuva, jota kuvaillaan usein young adult -fiktioksi. Mutta onko se sitä? Mitä ihmettä edes on young adult -fiktio? Näitä ja monia muita estetiikkaan, fanikulttuuriin ja fantasiagenreen liittyviä kysymyksiä pyörittelemme tässä poikkeuksellisen paljon asian vierestä puhumista sisältävässä jaksossa.
Siinä sivussa Mikko huolestuu infantilismista, Valtteri taas pauhaa eteläafrikkalaisesta taiteilijasta.
Lopuksi suosittelemme uusiseelantilais-australialaista visailuohjelmaa ja etiopialaista jazzia. Antisuosittelussa... eräs eteläafrikkalainen taiteilija.
Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.
Aikakoodit:
Fantasiasta genrenä 0:00Monstressin taustoista, fanifiktiosta ja muusta 24:04Lisää Monstressin taustoista 52:31Monstressin maailma ja vastaanotto 1:07:40Suosittelut 2:07:45
Jaksossa ei ole käsiteltyä teosta lukuun ottamatta kirjalähteitä.
Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.
Syöksymme innosta puhkuen Tetriksen kulmikkaaseen maailmaan. Puhumme Neuvostoliiton videopeli-ihmeen taustoista, kilpapelaamisskenestä ja erittäin huonosta elokuva-adaptaatiosta.
Siinä sivussa Mikko eksyy vastailemaan kysymyksiin peliteoriasta, Valtteri taas ottaa johtavan aseman.
Lopuksi suosittelemme venäläistä klassikkokirjaa ja peräti kahta videopeliaiheista YouTube-kanavaa.
Jakso on Mikon sairastelun takia viikon myöhässä. Korjaamme aikataulua, joten seuraava jaksomme ilmestyy jo kahden viikon päästä.
Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.
Aikakoodit:
Intro 0:00 Tetriksen historiaa 9:27 Tetriksen kilpaskene ja peliteoriaa 1:02:56 Elokuvasovituksesta 2:06:19 Suositukset 2:27:27
Jakson kirjalähde:
Tavinor, Grant (2009): The Art of Video Games. Chichester: Blackwell Publishing.
Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.
Tutustumme tässä jaksossa Anne Charlotte Robertsoniin, joka loi elämästään yhden naisen kokoisen taideteoksen. Erityisesti kiinnitämme huomiota Robertsonin yli 30-tuntiseen magnum opukseen, Five Year Diaryyn, joka kuvaa tekijänsä syömishäiriötä, mielenterveysongelmia ja yksinäisyyttä.
Lopuksi suosittelemme seitsemää suomalaista kaunokirjallista teosta ja epätavallista jazz-dokumenttia.
Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.
Aikakoodit:
Kokeellisesta elokuvasta 0:00 Anne Charlotte Robertsonin elämästä 12:03 Robertsonin elokuvat 34:11 Five Year Diary, osa 1 44:20 Five Year Diary, osa 2 1:07:52 Five Year Diary, osa 3 1:47:08 Kuuntelijapalautetta 2:08:26 Suosittelut 2:15:28
Jakson kirjalähteet:
Grønstad, Asbjørn & Vågnes, Øyvind (toim.) (2019). Invisibility in Visual and Material Culture. Cham: Palgrave Mcmillan. MacDonald, Scott: A Critical Cinema 2 : Interviews with Independent Filmmakers. Berkeley & Los Angeles: University of California Press.
Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.
Nuoren lgbt-kirjailijan viimeiseksi jäänyt romaani on pistänyt juontajat tonkimaan taiwanilaisen lesbokulttuurin historiaa. Samalla puhutaan naiskirjoituksesta ja tunnustuskirjallisuuden raadollisuudesta. Nyt ollaan Mediaalisen maailman todellisessa ytimessä, paikassa jossa tekijätkin oppivat jotain uutta.
Siínä sivussa Mikon lausumisvirheitä korjaa uusi luotettava assistentti, Valtteri taas kokee tulleensa hakatuksi.
Lopuksi suosittelemme queeristi röyhkeää hyperpoppia ja lovecraftilaista kauhusarjakuvaa. Antisuosittelussa reality-tv-sarja, jossa koomikot ottavat toisistaan mittaa.
Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.
Aikakoodit:
Lyhyt esittely 0:00 Taiwanin demokratisoitumisen ja kirjallisuusskenen taustaa 8:25 Qiu Miaojinin elämästä 1, Taiwanin lesbojen kulttuurista 15:11 Qiu Miaojinin elämästä 2, kohti Last Words from Montmartrea 41:53 Last Words from Montmartre 53:30 Kuuntelijapalautetta 1:45:11 Suosittelut 2:04:06
Jakson kirjalähteet:
Chiang, Howard (toim.) (2012). Transgender China. New York: Palgrave Macmillan. Chiang, Howard & Wang, Yin (toim.) (2017). Perverse Taiwan. New York ja Lontoo: Routledge. Martin, Fran (toim.) (2003). Angelwings. Honolulu: University of Hawai'i Press. Martin, Fran (toim.) (2003). Situating Modernities. Hongkong: Hong Kong University Press. Martin, Fran & Heinrich, Larissa (toim.) (2006). Embodied Modernities. Honolulu: University of Hawai'i Press. Qiu, Miaojin (2014). Last Words from Montmartre. New York: New York Review of Books. (Kiinankielinen alkuteos Qiu, Miaojin: 蒙馬特遺書, 1996) Qiu, Miaojin (2017). Notes of a Crocodile. New York: New York Review of Books. (Kiinankielinen alkuteos Qiu, Miaojin: 鱷魚手記, 1994)
Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.
David Bowien Berliini-trilogia ei ole trilogia eikä suurin osa siitä ole syntynyt Berliinissä. Silti sitä pidetään luomisvoimansa huipulla olevan artistin merkittävimpänä taidonnäytteenä. Pohdimme sekä pop-musiikkia mullistaneiden albumeiden jälkimainetta että kollektiivisen yhteistyön tärkeyttä.
Siinä sivussa Mikko odottaa vihaisia sähköposteja, koska meni kutsumaan Magmaa krautrockiksi, Valtteri taas kertoo suhteestaan kitschiin. Mukana uusi osio eli kuuntelijapalaute!
Lopuksi suosittelemme häröä tv-iltamaa ja industrial-musiikin pioneereja.
Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.
Aikakoodit:
Intro 0:00 David Bowie ennen Berliini-trilogiaa 11:00 Johdatus Berliini-trilogiaan 35:42 Berliini-trilogia 1: Low 45:41 Berliini-trilogia 2: Heroes 1:24:42 Berliini-trilogia 3: Lodger 1:57:55 Trilogian merkitys ja omat mielipiteet 2:10:15 Kuuntelijapalautetta 2:32:18 Suositukset 2:49:43
Jakson kirjalähteet:
Buckley, David (2005). Strange Fascination. Lontoo: Virgin Books. Pegg, Nicholas (2011). The Complete David Bowie. Lontoo: Titan Books. Seabrook, Thomas Jerome (2008). Bowie in Berlin. Lontoo: Jawbone Press. Wilcken, Hugo (2011). Low. New York: Continuum.
Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.
Tervetuloa Mediaalisen maailman toiselle tuotantokaudelle! Aloitamme uuden kierroksen pyhäinpäivätunnelmissa eli kauhuteemaisella jaksolla. Silent Hill 2 on videopelien klassikko. Vieläkö teos värisyttää selkäpiitä vai onko aika rapauttanut yhtä maailman arvostetuimmista peleistä?
Siinä sivussa Mikko murisee kuin koira, Valtteri taas pyörittelee silmiä alusvaatebeibelle.
Lopuksi suosittelemme poikkeuksellista murhamysteeripeliä ja tamppausradio-show'ta Tampa Baysta.
Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.
Aikakoodit:
Hiukan kauhusta genrenä 00:00 Silent Hillin taustoista 10:07 Pelin juoni I: lähtökohta ja sivuhahmot 44:07 Pelin juoni II: hirviöt, kauhun tyypit ja lopetukset 1:28:02 Silent Hilli(e)n perintö 2:23:53 Omat kokemuksemme 2:39:59 Suosittelut 3:04:20
Jakson kirjalähteet:
Nae, Andrei (2022): Immersion, Narrative, and Gender Crisis in Survival Horror Video Games. New York: Routledge. Pagnoni Berns, Fernando Gabriel et al. (toim.) (2001): Japanese Horror Culture: Critical Essays on Film, Literature, Anime, Video Games. Lanham: Lexington Books. Perron, Bernard (toim.) (2009): Horror Video Games – Essays on the Fusion of Fear and Play. Jefferson: McFarland & Company. Perron, Bernard (2012): Silent Hill – The Terror Engine. Ann Arbor: The University of Michigan Press. Williams, Anne (1995): Art of Darkness: A Poetics of Gothic. Chicago & Lontoo: The University of Chicago Press.
Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.
Kauden viimeisessä jaksossa tutustumme moderniin tasoloikkapelien klassikkoon, joka niin rankaisee kuin hellii pelaajaansa. Celestestä on lyhyessä ajassa tullut maailman parhaiden videopelien joukkoon nostettu indie-tuotanto. Mutta mitä teos on tarkalleen syönyt ja mikä suhde sillä on muun muassa transsukupuolisten kokemuksiin?
Siinä sivussa Mikko ei jaksa enää ainuttakaan millenniaalien terapiakertomusta, Valtteri taas aprikoi 35 dollarin soundtrackin ostamista. Pöytä naksuu tuttuun tapaan.
Lopuksi suosittelemme nettiradiopalvelua ja kanadalaista toden ja valheen rajalla kulkevaa piilokameraohjelmaa.
Aikakoodit:
Celesten taustoista 0:00 Pelin sisältö ja mekaniikka 18:46 Omat pelikokemukset ja Celesten vastaanotto 1:06:58 Suosittelut ja hyvästit 1:28:31
Jaksossa ei ole kirjalähteitä. Muut käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.
Kanadalaisen Dave Simin kunnianhimoinen ja ristiriitainen eepos Cerebus mullisti independent-sarjakuvien kentän. Vuosikymmenien ajan julkaistu suurteos on Suomessa vähän tunnettu, mutta sen vaikutus tuntuu edelleen lukuisten jäljittelijöiden kautta. Puhumme tässä jaksossa Cerebuksen kenties tunnetuimmasta osasta, High Societysta, sekä laajemmin niin vihatun kuin arvostetun Simin elämästä ja urasta.
Siinä sivussa Mikko määrittelee graphic novelin, Valtteri taas korjaa vääriä käsityksiä The Twilight Zonesta.
Lopuksi suosittelemme brittiläistä antologia-tv-sarjaa ja filosofista underground-sarjakuvaa.
Aikakoodit:
Dave Simin varhaiselämä 0:00 High Societysta 43:22 Simin radikalisoituminen 1:35:39 Puhetta rahasta, mistäs muusta! 2:04:17 Suosittelut 2:31:44
Jakson kirjalähde:
Hoffman, Eric (2012) (toim.). Cerebus the Barbarian Messiah : Essays on the Epic Graphic Satire of Dave Sim and Gerhard. Jefferson & Lontoo: McFarland & Company.
Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.
Gangsteriversio Nancy Sinatrasta, nepo baby, noita, konservatiivien lemmikki, LGBTQ-ikoni... Pop-muusikko Lana Del Reyn julkisuuskuvaa on pyöritelty monesta eri näkökulmasta, mutta tässä jaksossa keskitymme ennen kaikkea hänen tapaansa hyödyntää nostalgiaa ja saamme samalla tekosyyn puhua nostalgiasta laajemmin.
Siinä sivussa Mikko kiistää jyrkästi oman nostalgisuutensa, Valtteri taas toivoo, ettei etuoikeutettu elämä tarkoita suruttomuutta.
Lopuksi suosittelemme campia avaruusseikkailua ja ranskalaista kulttimuusikkoa.
Aikakoodit:
Kuka on Lana Del Rey? 0:00 Julkisuuskuvasta ja ironiasta 23:56 Lyhyesti itse musiikista 54:43 Sukellus nostalgiakäsityksiin 1:02:54 Suosittelut 2:02:10
Jakson kirjalähteet:
Boym, Svetlana (2008). The Future of Nostalgia. New York: Basic Books. Coontz, Stephanie (2016). The Way We Never Were – American Families and the Nostalgia Trap. New York: Basic Books. Del Rey, Lana (2020). Violet Bent Backwards Over the Grass. New York: Simon & Schuster. Hatherley, Owen (2016). The Ministry of Nostalgia. Lontoo: Verso. Steiner, George (2004). Nostalgia for the Absolute. Toronto: House of Anansi.
Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.
Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.