Tässä podcastissa kerrotaan, miksi Muurola on soveltunut jo lähes sadan vuoden ajan erityisen hyvin Alakemijoen alueen koulukeskukseksi. Muurolan yhtenäiskoulu aukoo latuja myös tulevaisuudessa keskittymällä luontopedagogiikkaan.

Lisäksi valotetaan Muurolan parantolan ja psykiatrisen sairaalan värikkäitä vaiheita aina vuodesta 1927 lähtien.   

Haastateltavat: Markku Saukko, Jukka Turpeenniemi, Joonas Alaruikka, Piia Salmikivi, Veikko Meriläinen.

Toteutus: Olli Tiuraniemi (lokakuu 2025)

Kylän raitti on nähnyt niin kivikautiset asukkaat, metsäsaamelaiset kuin nykypäivän kansainväliset matkailijat. Erämies Sakari Marjeta valottaa kylän erämiesten toimintaa, kalanpyyntiä ja Ulkujoen myllyalueen käyttöä. Liisa Jänkälä kertoo muistoja 1950-luvun vilkkaasta kylän elämästä, jolloin kylällä oli koulu ja useampi kauppa. Hän puhuu myös kylän isosta tapahtumasta, Muikkufestivaaleista. Ranskalaissyntyinen Angel Sophikitis-Delgado kertoo, miten toive lumesta ja husky-safareista toi hänen vanhempansa asumaan ja yrittämään Yläkemijoelle ja lopulta Vanttausjärven rauhaan.

Haastateltavat: Sakari Marjeta, Liisa Jänkälä ja Angel Sophikitis-Delgado

Toteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (marraskuu 2025)

Perunkajärvi on 15 kilometriä pitkä ja puolitoista kilometriä leveä vesistö, jonka rannoille – länsi- ja itäpuolelle – Perunkajärven kylä on levittäytynyt.

Noin neljästäkymmenestä vakituisesta asukkaasta suurin osa on eläkeläisiä, mutta vireitä sellaisia, mistä on yhtenä osoituksena kyläläisten kokoama kyläkirja, jonka julkaisun jälkeen perunkalaista kirjallisuutta on tuotettu enemmänkin.

Perunkajärveä voidaan luonnehtia niin hengen- kuin ruumiinkulttuurin tyyssijaksi, sillä kylässä on harjoitettu aina musiikkia, kirjoittamista ja teatteria, ja urheilupuolelta muistetaan muun muassa, että Perungan Pojat on voittanut peräti neljä kertaa suomenmestaruuden lentopallon korkeimmalla sarjatasolla.

Tässä podcastissa kuullaan lähinnä Perunkajärven kyläyhdistyksen sekä maa- ja kotitalousseuran toiminnasta. Tulevaisuuden podcasteissa syvennytään myös diakoniatoimikuntaan ja Perungan Erämiehiin, joka juhlii 60-vuotista taivaltaan vuonna 2026.

Toteutus: Timo Rehtonen (syyskuu 2025)

Kuva: Hillevi Vitikka (kuvassa vas.), Veli Tervo, Leena Karvonen, Olavi Tapio ja Marjatta Kivelä-Tapio.

Rovaniemen pohjoisimmasta kylästä on matkaa Rovaniemen keskustaan 92 kilometriä, kun taas Kittilän kuntakeskus on vain 57 kilometrin päässä. 

Ounasjoen varrella sijaitsevassa kylässä oli vuoden 2023 tilastojen mukaan 62 vakituista asukasta. Vaikka kylän väkimäärä ei ole suuri, Lohinivasta löytyvät monelle lappilaiselle kylälle harvinaiset oma kauppa ja baari.

Harvinaisuuksien lisäksi Lohinivasta löytyy rivitalohuoneistosta kylätila, jossa kyläläiset voivat kokoontua, pitää kerhoja ja harrastaa monenlaisia käsitöitä. Myös naapurikyläläiset voivat käyttää tilaa.

Tärkeä kyläläisten kokoontumispaikka on tanssitalo, joka toimi aikanaan muun muassa koulun liikuntasalina. Talolla on tarjolla lapsille ja aikuisille varsinkin kesäaikaan monipuolista ohjelmaa, kuten diskoja, liikuntakerhoja ja kaupungin kulttuuritapahtumia.

Vuodet ovat muuttaneet kylää. Muutama vuosikymmen sitten kylällä oli useita kauppoja, pankki, posti, baareja, kirjasto ja huoltoasema.

 Haastateltavat: Jenny Iivari, Jaakko Iivari, Ari Lohiniva.

Toteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)

Kuva: Yrittäjä Ari Lohiniva oikealla ja kyläkauppias Jaakko Iivari vasemmalla tyttärensä Jennyn kanssa.

Puolensadan asukkaan Pisan kylä sijaitsee Rovaniemen lounaisimmassa kulmassa. Pia ja Markku Kallinen sekä heidän Lotta-kanahaukkansa ja pohjapystykorvansa Nata asuvat keskellä rauhallista kylämaisemaa Pisavaaran länsipuolella Louejoen rannalla.

Metsästyksestä Markku kiinnostui jo lapsuuden kodissaan ja monien polkujen kautta hänen tiensä johti lopulta Pisan kylään kanahaukan kasvattajaksi. Lotta on Suomen ainoa kanahaukka, jota voidaan luvanvaraisesti käyttää metsästykseen.

Tulevaisuudessa Pian ja Markun tarkoituksena on tuotteistaaPisan kylän hiljaisuutta ja rauhaa sekä Lotta-kanahaukkaa myös matkailun tarpeisiin.    

Haastateltava: Markku Kallinen.

Toteutus: Olli Tiuraniemi

Suvijuhlien näytelmät, soutukisat, 18 kilometrin hiihtokisat. Historiasta tähän päivään, kylätapahtumiin ja Veittivaaran vedon keihäskisaan. Tennilän kylätalon lämpimässä tunnelmassa
haastateltavina: Nina Kiviniemi, Pentti Heikkinen ja Arto Inkeröinen

Toteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (syyskuu 2025)

---

Jakson osiot:

(00:00) Tennilän esittely

(01:04) Pentti Heikkinen ja Arto Inkeröinen

(13:47) Nina Kiviniemi

---

Kuvassa: Tennilän kylätalon portailla Nina Kiviniemi, Pentti Heikkinen ja Arto Inkeröinen.

Olkkajärvi on rauhallinen kylä rauhattoman Nelostien läheisyydessä.

Olkkajärveläiset haluavat pitää kiinni rauhastaan, jota eivät tunnu häiritsevän ainakaan vapaa-ajan asutus eikä Apukan vilkas matkailukeskus.

Uusia tuulia on kuitenkin tuomassa valokuituhanke, joka toteutuu, jos kylästä löytyy tarpeeksi tilaajia huippunopealle datayhteydelle. 

Haastateltavat: Ulla Eskelinen, Paula Suutari, Sirpa Suutari.

Toteutus: Timo Rehtonen (heinäkuu 2025)

Kuva: vas. Paula Suutari, Sirpa Suutari ja Ulla Eskelinen.

Rovaniemen ja Ranuan välillä sijaitsevalla Haukitaipaleen kylällä on vain taloja, entisiä maatiloja ja nyt jo kesannolla olevia peltoja. Kylällä asuu vuonna 2025 hieman alle sata asukasta noin kolmessakymmenessä talossa.

Haukitaipaleen kylä syntyi, kun keskellä metsää ja soita perustettiin asutustiloja 1960–70 lukujen vaihteessa, jolloin myös Timo Satan vanhemmat muuttivat Törmängistä Pellon kupeesta Haukitaipaleelle, keskelle ei mitään.

Kuulemme koskettavan kertomuksen siitä, kuinka Timo ja Tarja löysivät toisensa, kuinka he perustivat perheen ja pitivät maatilaa ja kuinka pankki pakkolunasti maatilan särkien unelman. Lamavuosien, isojen kyynelien ja kovan työn jälkeen Haukitaipaleen kylästä löytyi kuitenkin uusi koti ja onni.

Haastateltavat: Timo Satta, Tarja Satta.

Toteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)

Kuva: Välijoki-Haukitaipaleen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Timo Satta ja hänen vaimonsa Tarja Satta.

Jaatila on Rovaniemen eteläisin kylä ja yksi Rovaniemen alueen vanhimmista kylistä. Ihmisen asuttama tarina alkaa Jaatilassa jo kivikaudelta ja kylällä on edelleen monenlaista elinkeinotoimintaa.

Kylän keskellä Jaatilan entisellä kyläkoululla toimiiPohjois-Euroopan ainoa nukketehdas, jossa valmistetaan muiden muassa nukkeja, sarvituotteita, koriste ja käyttöesineitä, veitsiä, poron turkistuotteita, pehmoleluja ja puutuotteita.

Tehdas jatkaa alueellista käsityöperinnettä ja lähettää tarinoita Lapista eri puolille maailmaa. 

Matkamuistovalmistamo Erkki Juopperin toiminta sai alkunsavuonna 1986.

Haastateltava: Erkki Juopperi. Toteutus: Olli Tiuraniemi (elokuu 2025)

Mitä maatalousyrittäjä Kaisa Karhula tarkoittaa, kun hän sanoo hymyillen olevansa kurkkua myöten täynnä Pajulampea? Entä mikä saa valoisan ihmisen mielen hetkeksi haikeaksi? Millaisena Kaisa näkee kylän tulevaisuuden?

Tässä jaksossa keskustellaan Pajulammen asutushistoriasta, maatilan arjesta, luonnossa haahuilusta ja entisajan naapuriavusta. Kuulemme muistoja mm. lehmipaimenena olosta, karhun vierailusta ja siitä, miten äidin kauppareissu meinasi saada hurjan käänteen.

Haastateltava: Kaisa Karhula

Toteutus: Maria Nurmela, Anna Virtanen (syyskuu 2025)

Viassa elettiin 1950-luvulla vilkasta aikaa, kun kylään oli juuri rakennettu useita rintamamiestaloja, uudessa hienossa koulussa oli riittävä määrä oppilaita ja Rovaniemi–Kemijärvi-rautatiellä kulkevat junat pysähtyivät Vian asemalla. 

Koulu lakkautettiin 1967 ja juna-asema purettiin 1975.

Vuonna 2008 Vian pysäkki lakkautettiin kokonaan, jolloin alueelle ei enää voinut houkutella uusia asukkaita rautatieyhteyttä esittelemällä.  

Nyt, vuonna 2025 kylässä asuu toistakymmentä vakituista asukasta, joiden keski-ikä on yli 70 vuotta.

Haastateltavat: Aarne Pirttijärvi, Arvo Saraniemi ja Tuomo Harju.

Toteutus: Timo Rehtonen (heinäkuu 2025).

Kuvateksti: Arvo Saraniemi ja Tuomo Harju Köyryjärven laavulla.

Kun halutaan mennä Rovaniemen keskustasta Lehtojärvelle, ajetaan ensin 20 kilometriä Sinettään, josta jatketaan matkaa seitsemän kilometriä Pellon suuntaan.

Järven ympärille rakentuneen keskikokoiseksi luokiteltavan rovaniemeläiskylän asukasluku on ollut viime vuosina nousussa. Vuoden 2025 lopulla asukasmäärä on yli 300 henkeä.

Kylän historia on pitkä, sillä siellä on ollut asutusta yli 200 vuotta. Tänä päivänä kylän olemusta kuvaa sana kehitys: Kunnallinen viemäriverkko saatiin rakennettua 2010-luvulla, valokuitu on tulossa ja uusia asukkaita koetetaan houkutella kylään Lehtojärven perinnekylä -hankkeen avulla.

Myös aktiivinen kyläyhdistys tekee työtä sen eteen, että kylään saataisiin uusia asukkaita. Sen järjestämä Rovaniemen Kesäkylä -tapahtuma jalkautuu vuosittain muun muassa Rovaniemen keskustaan kertomaan ilosanomaa Lehtojärven kylästä.

Kylän keskeisiä paikkoja ovat Karhunulkin näköalapaikka ja 2000-neliöinen kylätalo Lehtopirtti, josta löytyvät muun muassa kuntosali, juhlasali ja harrastustiloja.

Kylän kuuluisin esine on alueelta löydetty lähes 9000 vuotta vanha puinen hirvenpää.

Mielenkiintoinen pikantti yksityiskohta on, että Lehtojärven kylällä liehuu Suomen ainoa kylälippu.

Haastateltavat: Riku Tapio ja Anni Tapio

Toteutus: Juha Mäntykenttä (elokuu 2025)

Kuvateksti: Lehtojärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riku Tapio Karhunulkin näköalapaikalla.

Rautiosaari on noin kuudensadan asukkaan kylä, joka sijaitsee viidentoista kilometrin etäisyydellä Rovaniemen keskustasta. Kylä sijaitsee Kemijoen itäpuolella Valaskosken voimalaitoksen läheisyydessä. Kylän toimintaa leimaa toimeliaisuus ja tekemisen meininki.

Luonnonläheisyyden sekä julkisten palveluiden ja tonttien saatavuuden vuoksi kylällä on kasvavaa vetovoimaa. Uudisrakentaminen on ollut viime vuosina vilkasta ja maatalouden jälkeen kylälle on virinnyt monenlaistayritystoimintaa.  

Kylällä on mielenkiintoinen historia hoitotyön saralla.Vaivaistalo saarelle perustettiin jo 1800-luvun lopulla ja historia päättyi vuonna 2017 kun palvelutalon toiminta lakkautettiin. 

Haastateltavat: Irja Mäkitalo, Elli Turtinen-Heikkilä ja Ari Körkkö.

Toteutus: Olli Tiuraniemi (syyskuu 2025)

Kuva: Ari Körkkö tulta kohentamassa.  

Kylän raitti on vuosien saatossa muuttunut, samoin sen asukkaat ja heidän elämäntilanteensa. Rita Sirkka kertoo lapsuusmuistoja Pekkalasta sekä nykyisestä elämästään omaishoitajana, hyvinvointialan yrittäjänä ja opiskelijana. Afrikkalainen Estevao "Didi" Mauro da Conceição kertoo kotiutumisestaan uuteen kotikyläänsä työssäkäyvänä perheenisänä. Ääneen pääsevät myös hänen lapsensa – ja kanat.

Haastateltavat: Rita Sirkka, Estevao Mauro da Conceição ja lapset Melissa, Liliana, Alisia ja Danilo

Toteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (heinäkuu 2025)

---

Jakson osiot:

(00:00) Pekkalan esittely

(01:22) Rita Sirkka

(15:01) Estevao Mauro da Conceição

(19:18) Lapset

180 asukkaan, vilkkaan 4-tien varrella sijaitseva Vikajärvi on palvelukylä kauppoineen, kouluineen ja päiväkotineen.

Lapsiperheen vanhemmat valaisevat, mitä toimintaa on tarjolla lapsille, ja miten toiminta toteutetaan.

Kylän ainoa agentti kertoo puolestaan, miksi moni suomalainen rockartisti piipahtaa ja välillä viihtyy pitempäänkin Vikajärvellä.

Kolmen kylän – Vikajärven, Vian ja Olkkajärven – yhteisen kyläyhdistyksen, Vikajärven Seudun Kylät ry:n puheenjohtaja Marja Leena Nurmela korostaa, että kylätoimintaa kannattaa harjoittaa yhteistyössä muiden kylien kanssa.

Toteutus: Timo Rehtonen (heinäkuu 2025)

Kuva: Niina Mokko ja Risto Kotavuopio lapsineen: Lukas Kotavuopio 10 v., Venla Lahti 10 v., Miska Kotavuopio 14 v. ja Elias Lahti 15 v. Kuvasta puuttuu Veeti Lahti 13 v.

Kivataipaleen 227 asukkaan kylä sijaitsee 25 kilometriä Rovaniemeltä Ranuan suuntaan. Laajalle, 12 kilometrin alueelle rakentunut kylä on Ranuantien taajamista suurin.

 Kylältä löytyvät koulu, päiväkoti, seurakunnan tiloja, grillikatos, frisbeegolfrata, luistelukaukalo, hiihtolatuja, 30–40 kesämökkiä ja nuorisoseurantalo, joka toimii myös kylätalona.

 Kesäisin kylätalossa toimiva kahvila kyläpuoteineen työllistää nuoria, jotka näin saavat kokemusta työelämästä ja palkaksi hieman taskurahaa.

Kivitaipaleella on imu- ja pitovoimaa, joten kylän tulevaisuus näyttää hyvältä. Pari vuotta sitten kylälle rakennettiin uusi omakotitalo. Kylälle olisi tulossa asukkaita enemmänkin, jos tulijoille vain olisi tarjolla vapaita taloja ja tontteja.

 Haastateltavat: Heidi Ruokanen, Pekka Kunnari ja Perttu Hartikainen

Toteutus: Juha Mäntykenttä (kesäkuu 2025)

 Kuva: Kivitaipaleen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heidi Ruokanen, kyläaktiivi Pekka Kunnari ja kesäkahvilan työntekijä Perttu Hartikainen.

Parinkymmenen kilometrin matka päätielle eristi Niesin kylän omaan maailmaansa vuosikymmeniksi.

Autolla kuljettavaa maantietä kylä sai odottaa vuoteen 1952 asti, öljylamput voitiin korvata sähkövalaisimilla vasta 1975 ja kännyköillä oli vaikea saada yhteyttä ulkomaailmaan vielä 2020-luvulla.

Tänään on toisin, sillä puhelut pelaavat kylään sijoitetun puhelinmaston kautta ja data kiitää kaapelissa valon nopeudella.

Niesin viimeaikaisen kehityksen takana on vireä kyläyhdistys. Mitä on niesiläisyys? Muun muassa sitä kyselee Timo Rehtonen heinäkuussa 2025.

Haastateltavat: Risto Suopajärvi, Matti Konstenius ja Mira Mustonen.

Kuva: Risto Suopajärvi, Mira Mustonen ja Miran kääpiömäyräkoira Nalle.

Jääskö sijaitsee Kittilän ja Rovaniemen puolivälissä – molempiin taajamiin on matkaa kylältä 75 kilometriä.

Ounasjoen varrelle kymmenen kilometrin matkalle levittäytyneellä kylällä asuu vain kolmetoista vakinaista asukasta, mutta kylän touhuihin ja talkoisiin osallistuu kymmeniä ihmisiä.

Jääskön kylän keskuspaikka on Ounasjoenvarrella sijaitseva Taljasuvannon uitonpirtti, jonne kokoontuu kesälauantaisin useita kymmeniä ihmisiä vauvasta vaariin saunomaan. Ennen saunomista kyläläiset täyttävät pöydät erilaisilla mahtavilla syötävillä ja juotavilla.

Yhteisöllisyys ja lämpö, joka Jääskön saunaillasta välittyy, on ainutlaatuista.

 Haastateltavat: Heli Aarnio ja Erkki Ylijääskö

Toteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)

Kuva: Porokari-Maijanen-Jääskö kylät ry:n puheenjohtaja Erkki Ylijääskö ja sihteeri-rahastonhoitaja Heli Aarnio.

Ruikka ja Petäjäskoski ovat tyypillisiä jokivarren kyliä, jotka levittäytyvät nauhana Kemijokivarteen Rovaniemen eteläiseen osaan. Kylien ikivanha kulttuurimaisema kertoo tarinaa ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. 

Ruikan erä juhlii tänä syksynä viisikymmenvuotistataivaltaan. Seuran toimitalon rakentaminen kokosi kyläläiset uudelleen yhteen rakentamaan ja vaalimaan kylän yhteisöllisyyttä.

Hirvenpyynti ja linnustaminen ovat alueen ihmisten verissä jopa siinä määrin, että ne houkuttavat paluumuuttajia takaisin kotikyliinsä.

Haastateltavat: Ali Kolehmainen ja Raija Heliste.

Toteutus: Olli Tiuraniemi (heinäkuu 2025).

Kuva: Raija Heliste Ylva-koiransa kanssa Kemijoen rannalla Jaatilassa.

Vaikka toimintaa ja tekemistä on paljon, ehtii viirinkyläläinen monitoimimies Arto Sääskilahti hetkeksi istumaan seurantalon pöydän ääreen ja kertomaan kylän tapahtumista: luontopolku, talkoot, tanssit ja teatteria. Jaksossa kuullaan mm. mikä on Arton lapsuuden erityinen makumuisto. Mikä on Villis? Kuka saa tulla talkoisiin? Mitä kylässä on tehty kauniin maiseman ja kyläympäristön säilyttämiseksi? Kyllä viirinkyläläiset ovat palkintonsa ansainneet. 

Haastateltavana Arto Sääskilahti

Toteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen