Suomen kielessä s:n voi ääntää kuinka vain ja tulla ymmärretyksi. Kielijärjestelmän näkökulmasta s onkin suomessa periaatteessa vapaassa vaihtelussa. 1800-luvun kansallismielisyyden myötä meitä ohjattiin kuitenkin sadan vuoden ajan pitämään yhdenlaisia ässiä oikeanlaisina ja toisenlaisia vääränlaisina. Millä tavalla tämä käytänne koulutusjärjestelmän puitteissa vakiintui ja jatkui pitkään? Entä olemmeko vapautuneet kielellisestä purismista vieläkään? Kieli-ideologisen historiamme äärellä Johannan kanssa dosentit Mia Halonen ja Taina Saarinen.