Miten näyttelijäntaiteessa voidaan työstää heimostereotypioita? Onko näyttämöllä savoa puhuvaa hahmoa mahdollista ottaa katsomossa vakavasti? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat Johannan kanssa keskustelemassa näyttelijä Santeri Niskanen Kuopion kaupunginteatterista ja näyttelijäntaiteen yliopistonlehtori Tiina Syrjä Tampereen yliopistosta. Puheena on kolmikon yhteinen tutkimusprojekti, jossa näyttelijäntaiteellisia ja sosiolingvistisiä lähestymistapoja tuotiin yhteen topeliaanisen heimostereotypian tutkimiseksi ja ravistelemiseksi.
KIVELI-hankkeessa on tutkittu viime vuosina itäsuomalaistenkäsityksiä yhteiskuntaluokan ja kielenkäytön suhteesta. Tässä jaksossa pureudutaan aiheeseen eri tilanteisiin liittyvän kielenkäytön kautta. Miten luokan uskotaan vaikuttavan siihen, millaista puhetapaa käytetään eri tilanteissa? Millaisia eroja ylempiin ja alempiin luokkien välillä uskotaan olevan? Millaisia mielipiteitä herättävät esimerkiksi kirjakielen taimurteen käyttö tai kiroilu? Näitä kysymyksiä on tarkastellut pro gradu -tutkielmassaan tuore suomen kielen maisteri Sinja Ylisiurua, joka kertoo työnsä tulosten ohessa myös hieman erilaisesta opinto- ja urapolustaan.
Miten omalla paikkakunnallasi sanotaan ”minä”? Entä ”minua”? Mm. tällaisia asioita Yle kyseli suomalaisilta syksyllä 2022 ja sai peräti noin 70 000 vastausta. Siitä, mitä kysely paljastaa erityisesti miu-alkuisiin partitiivimuotoihin liittyvistä käsityksistä, on kertomassa suomen kielenmaisteri Elina Kurttio Itä-Suomen yliopistosta. Missä erilaisia miu-alkuisia muotoja vastaajien mukaan käytetään, ja millaisia muotoja ne saavat rinnalleen? Entä millaisia havaintoja vastaajilla on eri-ikäisten pronominien käytöstä, jamiten esimerkiksi miuta- ja minnuu-muotojen levikit heidänmukaansa asettuvat? Esiin nousevat myös vähemmän tunnetut ja uudet murremuodot, joita kyselyn valmiissa vaihtoehdoissa ei ollut osattu huomioida mutta joista vastaajat silti raportoivat.
Saadakseen laillistuksen Suomessa lääkäriltä vaaditaan riittävä kotimaisen kielen taito. Suomea toisena kielenä puhuvien lääkärien puhekielen ymmärtämisestä ja ymmärrettävyydestä väitellyt tutkiva opettaja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta kertoo, millaisia ymmärtämisen ongelmia lääkärin ja potilaan välillä voi olla ja mitä nuo ongelmat kertovat kielitaidon riittävyydestä. Samalla selviää, miten myös potilaan vuorovaikutustaidot vastaanotolla voivat tukea lääkäriä tämän työssä. Haastattelijana Johanna Vaattovaara.
Osa suomalaisista olettaa, että kaikki suomenruotsalaisetkuuluvat yläluokkaan ja puhuvat keskenään samalla tavalla, mutta millaisia mielikuvia ja käsityksiä suomenruotsalaisilla itsellään on kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan suhteesta? Liittävätkö he joitakin kielen ilmiöitä ylempiin tai alempiin luokkiin? Entä miten tulkinnat puhujan alueellisesta jasosiaalisesta taustasta liittyvät toisiinsa? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa prof. Saara Haapamäki ja post doc -tutkija Sarah Wikner Åbo Akademista. He myös kertovat, millaisin menetelmin he ovat näitä kysymyksiä lähestyneet ja miksi.
Kieli elää ja muuttuu kaiken aikaa. Helpointa on havaita sanaston muutoksia, mutta millaisia muutoksia voidaan todentaa kielen rakenteiden tasolla? Kielen muuttumista voidaan tutkia eri menetelmin ja monentyyppisistä aineistoista. Tässä jaksossa tarkastellaan tuloksia, jotka valottavat 1970-luvun ja 2020-luvun laululyriikoissa ilmeneviä puhekielisyyksiä sekä sitä, miten lukiolaiset eri puolilta Suomea raportoivat omasta kielenkäytöstään. Johannan haastateltavina suomen kielen maisterintutkielmaa populaarimusiikin lyriikoista viimeistelevä Aino Suikkanen ja akatemiatutkija Olli Kuparinen Tampereen yliopistosta.
Suomen kielessä s:n voi ääntää kuinka vain ja tulla ymmärretyksi. Kielijärjestelmän näkökulmasta s onkin suomessa periaatteessa vapaassa vaihtelussa. 1800-luvun kansallismielisyyden myötä meitä ohjattiin kuitenkin sadan vuoden ajan pitämään yhdenlaisia ässiä oikeanlaisina ja toisenlaisia vääränlaisina. Millä tavalla tämä käytänne koulutusjärjestelmän puitteissa vakiintui ja jatkui pitkään? Entä olemmeko vapautuneet kielellisestä purismista vieläkään? Kieli-ideologisen historiamme äärellä Johannan kanssa dosentit Mia Halonen ja Taina Saarinen.
Onko suomen kielen asema vaarassa? Mitkä ovat sen suurimmat uhat ja miten niitä voidaan torjua? Onko tekoälystä suomen kielen pelastajaksi? Miten maahanmuuttajat pääsisivät paremmin osallisiksi suomalaisesta yhteiskunnasta. Mm. näistä kysymyksistä on keskustelemassa prof. Tiina Onikki-Rantajääskö, joka on vastikään laatinut oikeusministeriön pyynnöstä laajan selvityksen suomen kielen tilasta.
Miten eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat suhdettaan suomen kieleen ja sen yleiskielen normeihin? Piittaavatko nuoret vähemmän suomen kielen tulevaisuudesta kuin vanhemmat sukupolvet? Entä miten lappeenrantalaislukiolaiset hahmottavat paikallista puhetapaa ja murteen muuttumista? Suomen kielen ja kaakkoismurteen muutosnäkymistä kertomassa tuoreiden, kyselymenetelmiin pohjanneiden tutkielmiensa pohjalta Tampereen yliopiston suomen kielen maisterit Aino Lyijynen ja Timo Fagerholm.
Millaisia muutoksia suomalaisessa variaationtutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä? Mitkä kielipoliittiset kysymykset polttelevat juuri nyt? Mihin aloittelevan tutkijan kannattaa panostaa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa yksi suomalaisen sosiolingvistiikan pioneereista, professori emerita Pirkko Nuolijärvi, joka kertoo myös tutkijan polulleen osuneista sattumuksista ja oman uransa kohokohdista.
Kansalaistiede on nousussa tutkimuksen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona. Mitä Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeen osallistuvassa tutkimusympäristössä kanssatutkittiin ja mitä siitä opittiin? Kanssatutkimuskokemuksestaan kertomassa Elsa Oravakangas ja Daryna Sokolska Euran lukiosta sekä opiskelija-avustajat Havu Kuusinen ja Oona Helistö Tampereen yliopistosta. Haastattelijana hankkeen johtajan ja kanssatutkijan roolissa Johanna Vaattovaara.
Miten Oulussa sanotaan ’minä’? Mitä oululaiset itse ajattelevat tästä? Suomalaisten käsityksiä oman asuinpaikan pronomineista selvitettiin laajalla Ylen kyselyllä syksyllä 2022. Nyt kyselyn tuloksia on analysoitu tarkemmin Oulun osalta. Mikä asema on Oulun murteeseen vanhastaan liitetyillä minä- ja mää-muodoilla? Entä mitä mieltä oululaiset ovat mä- ja mie-pronomineista tai pronominien sijasta käytetystä meikä-sanasta? Mm. näihin kysymyksiin vastaamassa Itä-Suomen ylipiston opiskelijat Maiju Isopahkala, Svea Kentz, Tuomas Partanen ja Martta Sinettä tutkimustensa pohjalta.
Miten monikielisten puhumaa suomea kannattaisi tutkia? Miten muualla kuin Suomessa syntynyt ymmärtää tai puhuu suomen murteita? Mm. näitä asioita on tutkittu viime aikoina Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen haastatteluista. Tutkimuksistaan ovat kertomassa tutkijat Kaarina Hippi ja Pirkko Nuolijärvi.
Kansainvälinen työvoima Suomessa lisääntyy. Miten työyhteisöjen kannattaa tilanteessa luovia? Millaisin askelin erilaiset monikulttuuriset ja -kieliset työyhteisöt voivat hyvin? Entä mikä on avain siihen, että ravintolatkin palvelisivat suomeksi? Monikielisten työyhteisöjen opastamisen äärellä aiheen asiantuntijat Salla Kurhila ja Johanna Komppa Helsingin yliopistosta.
Mitä kohteliaisuudella oikeastaan tarkoitetaan, ja miten sitä voi tutkia? Entä miten kohteliaisuusnormit ovat muuttuneet? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa ranskan kielen apulaisprofessori Johanna Isosävi, joka on tutkinut suomalaista ja ranskalaista kohteliaisuutta. Haastattelussa pohditaan myös yhteiskuntaluokan ja kohteliaisuuden suhdetta sekä sitä, millaisena ranskalaiset näkevät suomalaisen kohteliaisuuden.
Videoiden tekstitys on uuden digilain myötä langennut tietotyöläisten monimuotoiselle ammattikunnalle eikä ole enää vain tekstin ammattilaisten työsarkaa. Millaisia ovat eri aloja edustavien yliopistolaisten tuottamat opetusvideoiden tekstitykset? Entä missä määrin ne täyttävät ohjelmatekstitysten ja siten saavutettavuuden laatukriteerit? Tuore väitöskirjatutkija Helmi Marttila kertoo aiheesta hiljattain palkitun pro gradu -tutkimuksensa pohjalta.
Miksi sukujuuriltaan täysin suomalainen tutkija haluaa toimia karjalan hyväksi? Miten uhanalaisen kielen elvytystyötä käytännössä tehdään? Mm. näistä teemoista keskustellaan suomen ja karjalan kielen professorin Helka Riionheimon kanssa. Riionheimo kertoo myös karjalaa koskevasta tutkimuksestaan, jossa hän on tarkastellut karjalaa koskevia havaintoja ja käsityksiä kuuntelutestien avulla. Mitä tällaisella menetelmällä saadaan selville, ja millaisia erityishaasteita kielivähemmistön käsitysten tutkimuksessa on tullut eteen? Miksi tällaista tutkimusnäkökulmaa tarvitaan myös vähemmistökielen tutkimuksessa?
Miksi englantia sotketaan suomen sekaan? Onko se suomen kielelle uhka vai sittenkin jopa mahdollisuus? Mitä ‘damniä’ suomeen sekoittavat kielenkäyttäjät siitä ajattelevat? Entä ne, jotka kiistävät ’damniä’ itse käyttävänsä?Aiheesta keskustelemassa sitä tutkineet Elizabeth Peterson ja Johanna Vaattovaara.
Kenen puhe kelpaa tutkimuksen aineistoksi? Kuka saa määrätä murrerajoista ja millä perusteella? Miten aineiston keruutavat ja käsittelymenetelmät ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa? Mm. tällaisia kysymyksiä on selvittänyt tuoreessa väitöskirjassaan post doc -tutkija Lotta Aarikka. Hän törmäsi tutkimuksessaan niin tutkijoiden kiihkeisiin väittelyihin, tekniikan kehityksen mukanaan tuomiin muutoksiin kuin vahvoihin kieli-ideologioihinkin. Haastattelussa keskustellaan myös tutkijan kielitajun roolista ja puhetilanteen määrittelystä.