[Tässä jaksossa on ajoittain ääniongelmaa pätkivän etäyhteyden vuoksi. Tämä ja kaikki muut podin jaksot löytyvät myös ihmisen tekstittäminä Youtubesta.]

Jo varhain ihminen muodostaa kuvan siitä, kuka hän on ja mitä hän elämältään haluaa. Rakennamme usein itsevarmuutemme esimerkiksi puhe- tai liikkumistapamme ympärille. Meillä on oma tapamme ottaa tilaa haltuun. Olemisemme perustuu helposti oletukseen toimintakyvyn stabiiliudesta. Ymmärrämme, ettemme ehkä pidä 40-vuotiaina niistä jutuista, mitkä sytyttivät 20-vuotiaana. Emme kuitenkaan pysähdy miettimään, mitä tapahtuu, jos kehomme ei veny asentoihin, josta aiemmin pidimme, tai emme voi luottaa meille tuttuihin käsikirjoituksiin sorminäppäryyden heikentyessä. Niinpä esimerkiksi sairastuminen voi olla voimakas shokki. 

Miten parantumattomaan ja etenevään sairauteen sairastuminen vaikuttaa ajatuksiin omasta seksuaalisesta toimijuudesta, kehonkuvaan ja toisaalta myös ihmissuhteisiin. Miltä uuteen, alatimuuttuvaan toimintakykyyn sopeutuminen tuntuu maailmassa, jossa painotetaan ajatusta että seksuaalisuus kuuluisi vain tietyntyyppisille kehoille?

Näihin painaviin kysymyksiin sukelletaan Rampaseksiä-podcastin kakkoskauden viimeisessä vierasjaksossa, kun kutsun vieraaksi 18 vuotta ALSin kanssa eläneen Sannan keskustelemaan elämästään ja siitä, miten  sairaus on muuttanut hänen tapaansa toimia ja katsoa maailmaa.

Sannan IG: @Brokenwings38

Podin IG: @rammatkinriestastelee