Uudessa extra-keskustelussa Pinja ottaa etäyhteyden lyhytkasvuiseen Pekkaan ja podcastissa palataan isyyden teemojen äärelle. Keskustelussa  pohditaan esimerkiksi vanhemman tärkeitä ominaisuuksia, ja arjen mukautuksia. Entäpä, mistä Pekka tahtoisi muistuttaa jokaista vanhemmaksi haluavaa?

Rampaseksiä-podcastin toista kautta on jäljellä vielä kahden jakson verran : Ensi viikolla puhumme Sannan kanssa siitä, miten etenevä sairaus vaikuttaa seksuaalisuuden toteuttamiseen ja minäkuvaan. Kauden päättää tuttuun tapaan Q&A-jakso, jossa Pinja vastaa kuulijoiden kysymyksiin seksuaalisuudesta. 

Kuullaksesi laajemman näkökulman isyyteen vammaisena, kuuntele myös podin viime viikolla julkaistu 22. jakso, “Isyys sokeana - mitä hyvää on vanhemmuudessa vammaisena?”.

Podcast palaa ensi keväänä kolmannen kauden voimin. Muutamat jaksot on jo suunniteltu, mutta mikäli sinulla on toiveita aiheista tai vieraista, laita DM podin instagramiin @rammatkinrietastelee

Yhteiskunnassa on yhä ahtaita muotteja, johon yritetään tunkea niin vammaisia kuin vanhempiakin. Osa on sukupuolitettuja, ja yhä edelleen tunnutaan pitävän poikkeuksellisena, jos isä on tiiviisti lapsen arjessa. Kun kuvassa on mukana vanhemman vammaisuus, stereotypioiden määrä räjähtää. Voidaan helposti ajatella, että lapsesta koulittaisiin vanhemmalle avustajaa, tai että joku muu hoitaa vanhemmuuden velvollisuudet.

Pitävätkö oletukset paikkansa? Millaista on olla sokea isä visuaalisuuteen nojaavassa yhteiskunnassa? Tätä Pinja kysyy jaksossa, jossa matkataan Jyväskylään tapaamaan Santeria. Santeri puhuu kainostelematta vanhemmuuden moniulotteisuudesta ja siitä, miksi vanhemman vammasta voi oikeastaan olla etua lapselle.

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Vanhemmuudesta vammaisena puhutaan edelleen liian vähän, miksi halusin tällä kaudella keskittyä teemaan useammassa jaksossa. Onhan se merkittävimpiä osia ihmissuhteissa. Kuuntele siis myös jakso 19, jossa puhun vammaiselle äidille, siihen liittyvä Extra-keskustelu ja ensi viikolla julkaistava Extra, jossa haastattelen lyhyesti toista vammaista isää.

Kulttuurimme on täynnä kapeita muotteja, joihin vain harva mahtuu. Muotit ulottuvat aina kauneusihanteista ajatuksiimme suhteista ja siitä, miten ja milloin meidän tulisi tuntea halua. Näiden muottien ympäröimänä kasvaminen ei ole helppoa kellekään ja matka itsensä hyväksymiseen voi olla hyvinkin kivikkoinen. Erityisen paljon kipuilua itsen löytämiseen voi liittyä silloin, jos eroaa näkyvästi normeista, eikä ympärillä ole vertaisia, tai ammattimaista tukea, joiden kanssa purkaa ajatuksia. 

Uudessa Rampaseksiä-jaksossa ajatuksiaan intiimiydestä kertoo monisairas lyhytkasvuinen Elina. Sukellamme jaksossa tavanomaista enemmän siihen, millaisia kivikkoja itsensä löytämisen matkalle voi liittyä ja millaisen jäljen ne jättävät. Elina avaa rohkeasti matkaansa, osoittaen, että itsensä kanssa voi olla sinut, vaikka monet asiat aiheuttaisivatkin vielä epävarmuutta. 

Jaksossa pohdimme esimerkiksi, miten kulttuurimme kapea malli haluista voi vaikuttaa ajatuksiin itsestä? Millainen rooli vertaisilla, tai avoimella keskustelulla niin ammattilaisen kuin ympäristön kanssa, voi olla itsensä löytämisessä?

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Elinan IG: @kokemusasiantuntija

Elämme visuaalisessa kulttuurissa: Saamme valtavasti informaatiota ympäristöstämme näköaistin kautta. Monet asiat on pelkistetty taulukoiksi tai kaavioiksi, sillä ne helpottavat hahmottamista. Nykyään jopa etsimme kumppania enimmäkseen deittisovelluksista, joissa kuvat ovat pääosassa. Vaikka emme menisi ulkonäkö edellä, teemme silti johtopäätöksiä potentiaalisesta kumppanista sen perusteella, mitä tuntemuksia tapa, jolla hän tuo itseään kuvien kautta esiin meissä herättää. Oletamme kaikkien tekevän samoin, mutta todellisuudessa yhteiskunnassa on suuri joukko ihmisiä, jotka luottavat ensisijaisesti muihin aisteihinsa.

Millaista on elää sokeana näköaistiin luottavassa yhteiskunnassa? Miten sokeus vaikuttaa deittailuun, itseilmaisuun ja intiimiyteen?  Esimerkiksi näihin kysymyksiin pääsemme kuulemaan vastauksen tässä Rampaseksiä-podcastin jaksossa, kun Pinja kutsuu studioonsa vieraaksi syntymäsokean Annukan.

Annukan IG: @kupliva_maailmani

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Seksuaalioikeudet ovat osa ihmisoikeuksia ja niihin on kirjattu oikeus perhesuunnitteluun. Podcastissa on käynyt selväksi, etteivät seksuaalioikeudet useinkaan toteudu vammaisten kohdalla. Miten on perhesuunnittelun laita? Miltä järjestelmä näyttää vammaisten näkökulmasta? Miten ableismi heijastuu vanhemmuushaaveisiiin? Mitä terveydenhuollon olisi hyvä muistaa vammaisia kohdatessaan? Mitä vammaisen itsensä tulisi ottaa huomioon pohtiessaan jälkikasvua? Entäpä, miten järjestelmässä voitaisiin tukea voimakkaammin erilaisen toimintakyvyn omaavia tyyppejä heidän matkallaan vanhemmiksi? Näihin kysymyksiin vastaa Rampaseksiä-podcastin extrajaksossa Anni Täckman. 

Anni edistää työssään vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksia, ja yksi teemoista käsittelee myös perheellistymistä. Hän oli yksi perheellistymistä suunnitteleville vammaisille ja heidän kanssaan työskenteleville suunnatun Sivuvaunu-oppaan tekijöistä.

Sivuvaunu-oppaan löydät Rusetin sivuilta: https://www.rusettiry.fi/sivuvaunu/

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Annin IG: @pupuanni

Millaista on olla äiti, kun keho ei mene toimintakykynormiin ja yhteiskunnan mukaan äidin tulisi olla superihminen? Entäpä, kun lapsen perhe ei olekaan kaksi vanhempaa, joilla on idyllinen omakotitalo vaan itsellinen äiti sukuineen?

Pinja kutsuu studioonsa Ellan, joka vammautui 10 vuotta sitten aivoinfarktin seurauksena - ja päätti kuntouduttuaan hakeutua hedelmällisyyshoitoihin itsellisenä vanhempana. Millaisia pelkoja prosessiin liittyi? Mitä tukea hän sai ja mitä hän olisi kaivannut? Miten erilainen toimintakyky heijastuu vanhemmuuteen?

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Ellan IG: @eejappinen 

Isyyttä käsitellään podcastin myöhemmässä jaksossa, joten pysy kuulolla.

“Mä laitan vähän musiikkia, että saadaan tunnelmaa” toteavat monet ennen intiimejä hetkiä. Aivan kuten yhteiskunnassamme on oletus siitä, että jokainen pystyy liikkumaan tietyllä tavalla, oletamme kaikkien aistien olevan käytössä ja toimivan samalla tavalla. Kulttuurimme nojaakin usein paitsi visuaalisuuteen, myös ääneen. Miltä näyttää intiimiys, kun kuuloon ei voida nojata? Millainen rakkauden kieli on viittomakieli - ja miten ableismi ulottaa lonkeronsa myös kuurojen maailmaan? Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vastausta jaksossa, jossa Pinja kutsuu studioon viittomakielisen ja kuuron seksuaalikasvattaja Pirjo Kilkkilän. 

Onko kuurojen maailma ja kulttuuri sinulle täysin vieras? Kuuntele tämä jakso, sillä siinä paneudutaan ohuesti myös laajemmin kulttuuriin ja historiaan. 

Huom! Kuurojen historiaa käsittelevässä lyhyessä osassa oli tapahtunut kommunikaatiokatkos Pirjon ja tulkin välillä. Tarkennus siihen: Kuuro C. O. Malm lähti Ruotsiin kuurojen kouluun. Palattuaan sieltä hän perusti ensimmäisen kuurojen koulun ja sen  opetus tapahtui viittomakielellä. Oppilaat menestyivät elämässään hyvin, koska heillä oli hyvä tietopohja. Kuitenkin vuonna 1880 Milanon opettajakongressissa kiellettiin viittomakielen käyttö kuurojen opetuksessa koska se muka häiritsi puheen oppimista ja suosittiin puheopetusta. Sen jälkeen Suomessakin kiellettiin viittomakielen käyttö ja viikossa oli 25h puheopetusta,. Tämä vei aikaa muulta opetukselta, minkä takia kuurojen tietämys väheni huomattavasti. 60-luvun lopussa huomattiin Milanon kongressin päätöksen olleen  virhe ja viittomakieltä sai jälleen käyttää opetuksessa.

Tämän ja kaikki aiemmin julkaistut jaksot löydät ihmisen tekstittäminä Youtubesta: https://www.youtube.com/@kynaniekka/podcasts

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Romanttisiin ihmissuhteisiin liittyy kasa kirjoittamattomia sääntöjä, joiden oletetaan olevan itsestäänselviä. Usein törmätään tilanteisiin, joissa suoraa kommunikaatiota suorastaan vierastetaan ja ihminen laitetaan tulkitsemaan ilmeitä ja eleitä. Entä, jos seurustelun säännöt tuntuvatkin salakieleltä, jonka koodin purkamiseen ei ole ikinä saatu ohjeita? Miltä näyttää rakkaus neurokirjolla - ja miksi nepsyt voivat itseasiassa olla loistavia kumppaneita?

Tätä selvitetään Rampaseksiä-podcastin jaksossa, jossa Pinja kutsuu studioonsa taiteilija ja vaihdevuosiaktivisti Inkeri Routakorven, joka sai diagnoosinsa myöhemmällä iällä.

Miten diagnoosin saaminen  aikuisiällä vaikuttaa siihen kuinka henkilö näkee itsensä? Nyt kun Inkeri katsoo ajassa taaksepäin, miten hän näkee nuoruuden seurustelusuhteensa? Mitä hän olisi esimerkiksi kaivannut seksuaalikasvatukseen? Voisimmeko ottaa mallia nepsyistä puhuesssamme intiimiydestä?

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Inkerin IG: @inkeriroutakorpi

Miksi romanttisten mediateosten hahmot menevät aina toimintakykynormiin? Millaisiin kliseisiin lähes aina kaadutaan, kun tilannetta yritetään korjata? Missä ollaan onnistuttu?

Bonusjaksossa sukelletaan syvälle rampaan romantiikkaan, kun Pinja kutsuu studioon interabled-suhteita käsittelevästä jaksosta tutun, elokuva-alalla työskennelleen kumppaninsa. Yhdessä he ovat viettäneet tuntikausia erilaisia vammaiselokuvia katsellen. Yhdessä he ruotivat muutamaa mediateosta´, joissa vammaiset on näytetty seksuaalisina olentoina. Mikä on heidän viestinsä elokuvien tekijöille?

Pinjan tekemät, moniulotteiset arviot muutamasta jaksossa käsitellyistä elokuvista:

Out of My Mind: https://kynaniekansalaisetmietteet.com/2024/12/21/vammaisuuden-nayttamo-out-of-my-mind/

(Out of my Mind ei liity seksuaalisuuteen, mutta on muutoin katsomisen arvoinen elokuva)

Hasta la vista, Adios Amigos ja Come as You Are:

https://kynaniekansalaisetmietteet.com/2023/02/26/vammaisuuden-nayttamo-miten-kertoa-sama-tarina-kolmella-eri-tapaa/

The Sessions:

https://kynaniekansalaisetmietteet.com/2023/07/28/vammaisuuden-nayttamo-the-sessions/

Margarita With a Straw:

https://kynaniekansalaisetmietteet.com/2022/05/23/vammaisuuden-nayttamo-25-margarita-with-a-straw/

Ensi viikolla pääsemme taas muualle representaatioiden maailmasta ja keskitymme syvemmin seksuaalisuuteen, joten pysyhän kuulolla. 

Voit edelleen jättää seksiin, seksuaalisuuteen tai ihmissuhteisiin liittyvän anonyymin kysymyksen podcastin IG:n @rammatkinrietastelee biosta löytyvän NGL-linkin kautta. Kysymyksiä käsitellään Q&A-jaksossa. 

“Onko vammainen sankaritar epäuskottava?” -kysymyksen ympärillä pyöritään uusimmassa Rampaseksiä-podcastin jaksossa, jossa Pinja matkaa Seinäjoelle keskustelemaan kirjailija Kaisa Viitalan kanssa. Viitalan huippusuosittu historiallista romantiikkaa oleva Nummien kutsu-sarja on genressään poikkeuksellinen. Sarjan päähenkilö Agnes on nimittäin vammainen. Tämän diagnoosia ei nimetä, mutta Viitala on ottanut monia omia kokemuksiaan soveltuvin osin osaksi Agnesia.

Miksi vammaisuudesta kirjoittaminen voi olla haastavaa, jopa toimintakykynormista eroavalle itselleen? Mitä viihde voi opettaa meille vammaisuudesta ja toisaalta, intiimiydestä? Kuka voi kirjoittaa vammaisuudesta - ja millaisia kliseitä kannattaa välttää?

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Kaisan IG: @kirjailija_kaisaikola_viitala

Pinja kutsuu tässä Rampaseksiä-podin extrassa studioonsa entisen avustajansa vastaamaan kysymykseen "Miltä intiimissä kanssakäymisessä avustaminen tuntuu?"

Avusteisesta seksistä puhutaan paljon, mutta usein vain itsensä toteuttamiseen apua tarvitsevan henkilön näkökulmasta. Avustajat jäävät usein paitsioon. Ymmärryksen lisäämiseksi myös heidän ääntään on tärkeä kuulla ja siksi halusin haastatella henkilöä, jolla on kokemusta asiasta. Miten avustaja näkee avusteiseen intiimiyteen liittyvän keskustelun? Mitä tulisi huomioida ennen auttamaan ryhtymistä? Esimerkiksi näihin asioihin kuulemme yhden näkökulman.

Miltä tuntuu, kun vamman takia tarvitsee apua voidakseen tuottaa nautintoa itselleen tai kumppanille ja makuuhuoneen ovet avautuvat ihmiselle, joka ei ole osallinen petipuuhiin?

Kulttuurissamme on ajatus, jonka mukaan intiimi kanssakäyminen ja siihen liittyvät asiat kuuluvat vain niille, joiden kanssa ollaan intiimisti. Kaikilla vammaisilla tilanne ei ole tämä ja seksuaalisuuden fyysiseen toteuttamiseen apua tarvitsevat saattavat kohdata haasteita itsensä toteuttamisessa ennakkoluulojen ja tiedonpuutteen vuoksi.

Rampaseksiä-podcastin uusimmassa jaksossa Pinja kutsuu studioonsa seksuaalikasvattaja Raila Riikosen, jonka kanssa he puivat avusteiseen seksiin liittyviä ennakkoluuloja ja haasteita. Mitä avusteisuus on ja ei ole? Miten keskustelun voi avata ja mitä tulee ottaa huomioon? Mitä yhteiskunta voisi tehdä, jotta asia olisi vähemmän tabu?

Podin IG: @rammatkinrietastelee

Railan IG: @ilonkipina

Tässä Rampaseksiä-podcastin audioblogissa kurkistetaan sisälle BDSM-bileisiin. Tai oikeammin pohdimme niitä kysymyksiä, joita ihmisellä usein herää hänen miettiesssään, miten monella tavalla ei-vaniljaista puoltaan voi toteuttaa, tai mistä löytää leikkipartnereita. Vaikka kinkyn maailma saattaa kiinnostaa, moni empii. Voivatko he mennä sinne? Mikä on etiketti? Täytyykö siellä tehdä jotain? Audioblogi vastaa erityisesti näihin ja moneen muuhun kysymykseen. 

Audioblogit ovat Rampaseksiä-podcastin extramateriaaleja, jotka syventävät tai tarjoavat toisen näkökulman johonkin varsinaisessa jaksossa käsiteltyyn aiheeseen.

“Mutta voiko mua sitoa?” Shibarin, eli sidonnan, maailmaa käsittelevän kokonaisuuden toisessa osassa Pinja ja sidontataiteilija Amy May kääntävät katseensa itsestään kulttuuriin. Onko köysien maailma syrjinnästä vapaa? Miksi näkemämme kuvasto on kapeaa - ja toisaalta, miten sidonta ravistelee kehollisuuden normeja? Entä, miten sidonta voi auttaa hyväksymään muuttunutta toimintakykyä? Tässä jaksossa saadaan myös kurkistaa  sidonta-artistin työhön.

IG: @rammatkinrietastelee Amyn IG: @amymay_shibari

“Miksi ihmeessä sä haluaisit köysiin?” Syitä sidontaan on aivan yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Tähän kysymykseen pyrimme kuitenkin etsimään näkökulmia Rampaseksiä-podcastin historian ensimmäisessä kaksiosaisessa jaksossa, joihin Pinja kutsuu vieraakseen toimintakykynormista eroavan sidontataiteilija Amy Mayn. Tässä jaksossa kaksikko pohtii henkilökohtaisten tarinoidensa kautta sidonnan merkitystä ja avaavat omaa matkaansa kulttuurin maailmaan. Lisäksi jaksossa pohditaan turvallisuutta.

IG: @rammatkinrietastelee

Uusi kausi on täällä! Kauden avausjaksossa sukelletaan suoraan intiimiyden ytimeen, pohtimaan onko kaikilla mahdollisuus saada riittävästi tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta. On vaikea toteuttaa itseään aidosti, ellei saa riittävästi tietoa seksuaalisuuden moninaisista ulottuvuuksista. Ei ole myöskään mahdollista pitää itseään ja muita turvassa, ellei pysty kommunikoimaan halujaan ja rajojaan. Jaksossa Pinja kutsuu studioonsa toimintaterapeutin ja erityistason seksuaaliterapeutin Henna Suikin, joka tekee uraauurtavaa työtä intiimiyteen liittyvän tiedon muuttamiseksi saavutettavaan muotoon. Yhdessä pohdimme esimerkiksi, miten ableismi näkyy seksuaalikasvatuksessa? Onko kaikilla samanlainen mahdollisuus päästä käsiksi tietoon? Entäpä seksilelujen käytettävyys, ovatko ne myös vammaisten ulottuvilla?

Rampaseksiä-podcastin bonusjaksossa yksityisyydestään normaalisti tarkka Pinja päästää kuulijan kurkistamaan yksityiselämäänsä. Pinja kutsuu studioonsa kumppaninsa Noutajan, jolle hän esittää haastavia kysymyksiä, kuten: Mitä hän ajatteli vammaisuudesta ennen heidän suhdettaan, ja kuinka normeista poikkeava toimintakyky vaikuttaa arkeen? Kuuluuko kumppanin avustaa vammaista ja miten ulkopuolisen avustajan läsnäoloon tottuu? Entäpä, mitä vammaisuudesta voi oppia? 

Rampaseksiä siirtyy bonusjakson myötä kesätauolle, mutta podcast palaa syksyllä toisen kauden jaksoin!

Suhde omaan seksuaalisuuteen on mitä todennäköisemmin monimutkainen, sillä usein omat ajatukset ja tunteet ovat jossain määrin ristiriidassa ympärillämme olevan seksuaalisuuskuvaston, tai saamamme seksuaalisuuskasvatuksen kanssa. Seksuaalisuus on jatkuvassa muutoksessa, minkä vuoksi saatamme huomata olevamme erilaisten, toinen toistaan hämmentävämpien kysymysten äärellä. Rampaseksiä-podcastin ensimmäisen kauden päätösjaksossa Pinja pohtii vastauksia esimerkiksi seuraaviin kuulijoiden  kysymyksiin: Mitä ottaa huomioon kinkybileisiin mennessä? Kuinka löytää seksuaalista itsevarmuutta? Miten pyytää apua seksissä?  

Rampaseksiä-podcast palaa syksyllä 2. kauden voimin. Silloin keskustellaan seksuaalisuudesta esimerkiksi autismin kirjolla olevan, sokean ja kuulovammaisen näkökulmista. Lisäksi pohdimme esimerkiksi representaation merkitystä, miten seksuaalisuus  muovautuu toimintakyvyn muuttuessa ja  kuinka vammaisuus vaikuttaa - tai on vaikuttamatta - vanhemmuuteen. Luvassa on myös monia muita aiheita, joten paina “Seuraa” tai alustasta riippuen “Tilaa” -nappeja, jotta saat viestin uudesta jaksosta.

Voiko vammainen heittäytyä lihallisiin iloihin? Hälyttävän moni haluaa tietää miten heilutan peittoa, vaikken ollut heittäytymässä lemmenleikkeihin heidän kanssaan. Siinä, missä petihommamme herättävät uteliaisuutta ja hämmennystä, on ihmisillä toisaalta kummallinen käsitys, ettei meitä himottaisi, tai ettemme olisi haluttavia. On ajateltu virheellisesti, ettemme kaipaisi seksuaalikasvatusta, sillä se menisi kohdallamme hukkaan. Miten intiimiyteen liittyvät myytit vaikuttavat tapaan, jolla meidät kohdataan ja kuinka näemme itsemme? Mistä nämä myytit kumpuavat ja kuinka niitä tulisi purkaa? 

Näihin pureudutaan Rampaseksiä-podcastin yhdeksännessä jaksossa, jossa Pinja tuo studion julkisoikeuden opiskelijan ja ihmisoikeusaktivisti Selinä Neran keittiöön.

Keskustelu jatkuu tuttuun tapaan podcastin Instagram-tilillä @rammatkinrietastelee

Seksi on perinteisesti ajateltu, jos ei merkiksi rakkaudesta, niin kahden ihmisen välisestä viehätysvoimasta. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan toisinaan tilanteessa on mukana myös raha. Miksi jotkut, tämän jakson kontekstissa nimenomaan vammaiset, ostavat seksiä, tai muuta vastikkeellista kanssakäymistä, kuten ammattidominan sessioita?

Tähän pureudutaan Rampaseksiä-podcastin 8. jaksossa peräti kolmen tarinan kautta: Pinja kertoo ammattidominalla käymisestä. Hänen vieraikseen puolestaan saapuvat saapuvat seksologi Oliver, joka on intiimisti ainoastaan maksullisissa kohtaamisissa, ja jo deittailujaksosta tuttu Sami, jonka historian tiettyyn vaiheeseen ostoseksi kuului.

Mitä asiakkaan olisi hyvä muistaa palveluntarjoajalla käydessään? Miten hankala lainsäädäntö vaikuttaa asiakkaisiin? Onko ableismi läsnä myös tällä elämän osa-alueella? Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsimme vastausta.

Tämä jakso, kuten kaikki muutkin jaksot ja audioblogit, löytyvät ihmisen tekstittäminä YouTubesta: https://www.youtube.com/@kynaniekka