Pelote on noussut viime vuosina keskeiseksi käsitteeksi turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa, erityisesti Suomen Nato-jäsenyyden ja Ukrainan sodan myötä. Mutta mitä pelote oikeastaan tarkoittaa ja miten se näkyy käytännön sotilasstrategiassa, diplomatiassa ja päätöksenteossa?
Tässä jaksossa pureudutaan pelotteen käsitteeseen, sen teorioihin ja käytännön sovelluksiin. Keskustelussa tarkastellaan muun muassa ydinasepelotteen logiikkaa, Naton deterrenssiajattelua, Euroopan muuttuvaa turvallisuusympäristöä ja Suomen asemaa osana kollektiivista pelotetta.
Keskustelemassa ovat erikoistutkija, majuri Lauri Räsänen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta ja kapteeni Lauri Nieminen Kaartin jääkärirykmentistä. Moderaattoreina toimivat väitöskirjatutkija, everstiluutnantti Maria Keinonen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja kenraalimajuri evp Jukka Sonninen Suomen Sotatieteellisestä Seurasta.
Jakso on Maanpuolustuskorkeakoulun ja Suomen Sotatieteellisen Seuran yhteistuotanto.
Jakso on äänitetty 23.9.2025.
Miten Venäjä rekrytoi sotilaita hyökkäyssotaansa? Millaista on rekrytointimainonnan kuvasto, ja mitä se kertoo maan sotakoneistosta ja ehkä myös sen tulevaisuudesta?
Tässä jaksossa tarkastellaan Venäjän asevoimien henkilöstötäydennysjärjestelmää ja sodan ajan rekrytointimainontaa, joka täyttää venäläiset kadut, työpaikat ja sosiaalisen median. Mainoksissa luvataan rahaa ja kunniaa, mutta itse sotaa tai Ukrainaa ei mainita sanallakaan.
Keskustelemassa ovat tutkija Jonna Alava Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmästä sekä Laura Kämäräinen Helsingin yliopistosta, jonka pro gradu -tutkielma analysoi venäläisten sotilaiden rekrytointimainontaa vuosilta 2022–2024.
Tutustu jakson teemaan:
An army with too many people and not enough soldiers?' : Russia's military manpower system in flux (Hyppölä 2025). Luettavissa julkaisupalvelu Doriassa.
Money over Motherland: Content Analysis of Russian Military Recruitment Advertising between 2022 and 2024 (Kämäräinen 2025). Luettavissa julkaisupalvelu Heldassa.
Miksi joku ryhtyy vieraan valtion tiedustelupalvelun tietolähteeksi?
Tässä podcast-jaksossa pureudutaan henkilötiedustelun ytimeen: miten ihminen päätyy yhteistyöhön tiedustelupalvelun kanssa, millaisia motiiveja ja haavoittuvuuksia päätösten taustalta löytyy, ja miten viranomaiset voivat arvioida lähteen antaman tiedon luotettavuutta.
Vieraana on sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Marko Uotinen, jonka tuore väitöskirja tuo uutta tutkimustietoa tiedustelutoiminnan taustoista ja käytännöistä. Haastattelijana toimii Juho Autio Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.
Väitöskirja on luettavissa Doria-julkaisupalvelussa.
Arktisen alueen merkitys suurvaltapolitiikassa on noussut viime kuukausien aikana otsikoihin. Venäjä lisää asevarustelua, Yhdysvallat havittelee uusia alueita ja Kiina kasvattaa läsnäoloaan tieteen varjolla. Onko sulavasta arktisesta alueesta todella tulossa kolmen suurvallan leikkikenttä?
Tässä jaksossa pureudutaan kiristyvän arktisen suurvaltakilpailun dynamiikkaan: mitä suurvallat tavoittelevat alueella, mihin suuntaan kilpailu on kehittymässä ja mitä tämä kaikki merkitsee Suomelle. Keskustelussa nousevat esiin jäänmurtajien geopoliittinen rooli, Venäjän ja Kiinan yhteistyö sekä arktisen alueen tulevaisuuden näkymät.
Aiheesta keskustelevat strategian professori Tommi Koivula, tutkija Sasu Katajamäki sekä väitöskirjatutkija, komentaja Ilja Iljin.
Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien upseerit aloittavat uransa samalla peruskoulutuksella Maanpuolustuskorkeakoulussa, mutta valmistumisen jälkeen tiet vievät eri suuntiin. Milloin koulutuspolut eroavat, ja miten se näkyy uran alkuvaiheessa ja myöhemmin?
Jaksossa keskustellaan koulutuksen sisällöistä ja millaisiin tehtäviin eri organisaatioissa tyypillisesti sijoitutaan. Mikä merkitys erilaisilla koulutuspoluilla ja tehtävillä on kokonaisturvallisuuden kannalta? Entä miten Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien viranomaisyhteistyö sujuu ja mitä se pitää sisällään?
Keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun valintaupseeri, kapteeni Antti Paasikoski sekä yliluutnantti Tuomas Hassinen Raja- ja merivartiokoulusta. Haastattelijana toimii Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalan korkeakouluharjoittelija Emil Walden.
Tässä jaksossa kuulemme kolmen kadetin kokemuksia valmistumisen kynnykseltä. Miten odotukset ja todellisuus kohtasivat opinnoissa? Mitä kolme vuotta on opettanut – niin akateemisissa opinnoissa, harjoituksissa kuin johtamistehtävissäkin? Millaisia taitoja kolmannen vuoden erikoistumisopinnot ovat tuoneet? Entä millaisin ajatuksin kadetit siirtyvät pian luutnantin virkaan?
Keskustelijoina valmistuvalta 109. kadettikurssilta kadetti Eeli Jämsä ja kadettikersantti Heikki Kuoppala sekä 92. merikadettikurssilta kadetti Tuuli Vasikkaniemi . Moderaattorina Pipsa Nurmi Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.
Miten koulutetaan sotilas, joka hallitsee tekoälyn, tiimityön ja kriittisen ajattelun?
Digitaidot ja laaja-alaiset työelämätaidot ovat nousseet keskiöön nopeasti muuttuvassa maailmassa – ja myös Puolustusvoimissa. Teknologian kehitys, tekoälyn käyttöönotto ja muuttunut turvallisuusympäristö vaativat uudenlaista osaamista, jota ei aina opita luokkahuoneessa.
Miten sotilaita ja upseereita voidaan kouluttaa hallitsemaan näitä taitoja? Miten projektioppimisen menetelmät ja tekoäly voivat tukea osaamisen kehittymistä, ja mitä erityisiä taitoja Puolustusvoimat tulevaisuudessa tarvitsee?
Tässä jaksossa kauppatieteiden maisteri ja sotatieteiden tohtori Asko Mononen avaa tuoreen väitöskirjansa keskeisiä oivalluksia ja niiden soveltuvuutta Puolustusvoimille. Haastattelijana toimii sotilassosiologian sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka.
Ilmaherruus ja sen merkitys modernissa sodankäynnissä ovat viime vuosina puhututtaneet paljon. Mitä ilmaherruus oikeastaan merkitsee ja mitä sen saavuttaminen vaatii? Korostuuko ilmatorjunnan vai toisaalta hävittäjien merkitys tulevaisuuden taistelukentillä?
Tulevat panostukset niin ilmatorjunnan kuin hävittäjäkaluston kyvykkyyksiin tulevat parantamaan ilmapuolustuksellista suorituskykyämme merkittävästi. Miltä näyttää tulevaisuuden ilmasodankäynti?
Uudessa podcast-jaksossa aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja Heikki Kankkio sekä oppilasupseerit kapteeni Vilho Rantanen sekä kapteeni Eemeli Vähäsöyrinki.
Ukraina aloitti hyökkäyksen Venäjän Kurskin alueelle 6. elokuuta 2024. Ukrainan noin kahden prikaatin vahvuiset joukot onnistuivat yllättämään venäläiset, mutta hyökkäyksen eteneminen hidastui ja pysähtyi saman vuoden lokakuuhun mennessä. Maaliskuussa 2025 Venäjä ilmoitti vallanneensa Kurskin takaisin hallintaansa.
Mitä operaatiosta voidaan sanoa ja tulkita nyt, lähes vuotta myöhemmin? Mikä sai Ukrainan ryhtymään tähän operaatioon ja mitä vaikutuksia sillä oli sodan kulkuun? Mitä Kurskissa nähdyt tapahtumat kertovat meille venäläisestä sotataidosta tai uusimmasta sotateknologian kehityksestä?
Uudessa podcast-jaksossa operaation taustoihin, vaiheisiinja seurauksiin perehtyvät Venäjä-tutkimuksen maisteriopiskelija Santeri Leinonen sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän apulaissotilasprofessori,majuri Juha Kukkola.
Suomen ilmapuolustus on perustavanlaatuisten muutosten edessä, kun Hornet-hävittäjäkalusto korvataan kokonaisuudessaan vuoden 2030 loppuun mennessä uudella Yhdysvaltalaisella Lockheed Martin F-35A Lightning II-kalustolla.
Mitä muutos merkitsee Ilmavoimille sekä lentoupseerien koulutukselle? Mikä muuttuu, mikä pysyy samana? Entä millaisia ominaisuuksia sotilaslentäjiltä vaaditaan? Uudessa podcast-jaksossa asiaan pureutuvat Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja, everstiluutnantti Heikki Kankkio vierainaan laivueen komentaja, everstiluutnantti Pekka Jyrkönen sekä valintapäällikkö, majuri Tuukka Antikainen Ilmasotakoululta.
Sinustako sotilaslentäjä? Polku lentoupseeriksi alkaa varusmiespalveluksessa Ilmavoimien lentoreserviupseerikurssilta. Haku kesän 2026 kurssille on auki 15.10. saakka! Lue lisää kurssista ja hakemisesta osoitteessa intti.fi/lentajat.
Myös Ilmavoimien erikoiskurssit mahdollistavat varusmiespalveluksen ilmapuolustuksellisissa tehtävissä. Lue lisää johtokeskus –sekä lentoteknisestä aliupseerikurssista sekä Ilmavoimien sotilaskuljettajakurssista osoitteesta intti.fi/ilmavoimien-erikoiskurssit ja hae mukaan!
Vanhan sanonnan mukaan armeija tekee pojista miehiä, ja asevoimat nähdään perinteikkäästi hyvin miesvaltaisena organisaationa. Asevelvollisuus koskee Suomessa vain miehiä. Missä on naisen paikka maanpuolustuksessa? Miten maanpuolustus ja tasa-arvo yleensäkään sopivat yhteen?
Jaksossa keskustellaan tasa-arvosta ja maanpuolustuksesta. Miten Puolustusvoimat pyrkii huomioimaan tasa-arvoa niin sotilaiden koulutuksessa kuin henkilöstössään työnantajanäkökulmasta. Miten tasa-arvoisena maapuolustus Suomessa nähdään ja mitä sen edistämiseksi on tehty?
Jaksossa aiheesta keskustelevat sotilassosiologian professori Teemu Tallberg sekä henkilöstöalan tutkija Suvi Kouri Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta.
Mitä mielessä tapahtuu, kun taistelija kohtaa äärimmäistä painetta tai uhkaa? Miten tällaisesta tilanteesta voi jatkaa eteenpäin? Paljon toivottu podcast-jakso taistelijan mielestä!
Sota jättää sekä fyysisiä että henkisiä jälkiä. Samaan tapaan taistelijan toimintakyky rakentuu kehon ja mielen voimasta ja niiden yhteistyöstä. Millainen on toimintakykyinen taistelija? Mitkä tekijät ylläpitävät tai horjuttavat toimintakykyä? Mitä on psyykkinen ensiapu?
Jaksossa käsitellään myös eettistä toimintakykyä ja moraalista stressiä. Millä tappamista oikeutetaan, ja missä kulkevat eettiset ja moraaliset rajat?
Kuuntele asiantuntijoiden vinkit oman toimintakykysi kehittämiseen ja osallistu taktiseen hengitysharjoitteeseen!
Keskustelua luotsaa kenttärovasti Risto Kaakinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hänen kanssaan keskustelemassa ovat Petteri Simola ja Janne Aalto Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta. Petteri Simola on tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston sotilaspsykologian tutkimusalajohtaja ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaspsykologian dosentti. Kenttärovasti Janne Aalto toimii tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston Ihmisen suorituskyky sotilasympäristössä -tutkimusalan ja eettisen toimintakyvyn tutkijana.
Armenia, Georgia ja Azerbaidžan muodostavat alueen, joka on ollut pitkään Venäjän vaikutuspiirissä. Etelä-Kaukasialla on Venäjälle historiallista, strategista ja kulttuurillista merkitystä, ja Venäjä on pyrkinyt säilyttämään alueella vaikutusvaltansa.
Jaksossa tarkastellaan Venäjän sotilaspolitiikkaa Etelä-Kaukasiassa. Mitä Venäjän sotilaspolitiikalla ylipäänsä tarkoitetaan? Mikä Etelä-Kaukasian alueessa kiinnostaa Venäjää, ja millainen rooli Venäjällä on ollut alueen pitkittyneissä konflikteissa? Miltä tulevaisuus näyttää? Etelä-Kaukasian tilanne antaa myös aihetta pohtia, tulisiko Venäjän vaikutuspiiriä tarkastella nykyistä laajemmin.
Keskustelijoina Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Janne Pukkila ja varusmiestutkimusavustaja Lauri Meriläinen.
Keskustelu kestävyydestä ei ole enää ainoastaan ympäristöasioita koskeva sivujuonne, vaan se ulottuu myös kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen kysymyksiin. Sota ja sodan harjoittelu kuormittavat väistämättä ympäristöä ja kuluttavat resursseja. Onkin tärkeää pohtia myös sitä, mitä kestävyys ja vastuullisuus merkitsevät laajemmin Puolustusvoimien toimintaympäristössä. Voiko sotataito olla kestävää ja vastuullista? Missä määrin sodankäynnin oppiminen ja opettaminen voivat tukea kestävän kehityksen tavoitteita?
Jokainen meistä voi vaikuttaa. Jaksossa asiantuntijat jakavat vinkkinsä arjen kestäviin ja vastuullisiin valintoihin.
Keskustelijoina Maanpuolustuskorkeakoulun hallintojohtaja, everstiluutnantti Tapio Huhtamella, korkeakouluharjoittelija Emmi Aivola ja laatupäällikkö Matti Muhli.
Venäjän yli kolme vuotta jatkunut hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut sotatalouden niin kansalliseen kuin kansainväliseen keskusteluun.
Miten sotatalous määritellään? Onko Eurooppa siirtymässä sotatalouteen? Miten Eurooppa vastaa varautumisen ja puolustusmateriaalin tuotannon haasteisiin? Entä miten toimintaympäristön muutokset heijastuvat innovaatioihin, ja onko niiden käyttöönotto riittävän nopeaa?
Keskustelijoina Maanpuolustuskorkeakoulun sotatalouden pääopettaja, komentaja Miikka Kaarnakoski, Sotatekniikan laitoksen johtaja, eversti Matti Sopanen ja sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen.
Erikoisjakso!
Miten upseerin uralle pääsee? Millaisia opinnot ovat Kadettikoulussa? Mitä Kadettikoulun jälkeen tapahtuu?
Nuorten kyselytunnilla lukiolaiset kysyvät, asiantuntija vastaa. Kadettien opintoja käsittelevässä jaksossa kysymyksiä esittävät lukiolaiset Ella ja Vivi. Asiantuntijan roolissa toimii ensimmäisen vuosikurssin kadetti Essi Lillman.
Upseeriksi? Yhteishaku upseerikoulutukseen ja viranomaisyhteistyön koulutusohjelmaan on käynnissä 11.–25. maaliskuuta 2025!
Nuorten kyselytunti sotataidon ytimessä tarjoaa nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuden esittää kysymyksiä luotettavalle asiantuntijataholle. Jakson tarkoituksena on myös kertoa Kadettikoulussa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelusta ja erilaisista uramahdollisuuksista sekä innostaa nuoria hakemaan koulutukseen, joka avaa ovia monipuolisiin ja merkityksellisiin urapolkuihin.
Erikoisjakso!
Ukrainassa on sodittu yli kolme vuotta. Miten sodan pitkittyminen vaikuttaa molempiin osapuoliin, ja mitä vaikutuksia tulitauolla tai väliaikaisella rauhalla voisi olla? Voiko pieni maa puolustautua suurvaltaa vastaan?
Nuorten kyselytunnilla lukiolaiset kysyvät, asiantuntija vastaa. Ukrainan sotaa käsittelevässä jaksossa kysymyksiä esittävät lukiolaiset Karoliina ja Vivi. Asiantuntijan roolissa toimii Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Walter Pomell.
Jakso on nauhoitettu perjantaina 7. maaliskuuta 2025.
Nuorten kyselytunti sotataidon ytimessä tarjoaa nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuden esittää kysymyksiä luotettavalle asiantuntijataholle. Jakson tarkoituksena on myös tarjota selkeyttä tiedon tulvaan sekä rohkaista nuoria osallistumaan turvallisuuteen liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto täyttää 100 vuotta maaliskuussa 2025. Kirjaston historiaan kätkeytyy monia värikkäitä vaiheita ja henkilöitä, ja sen kokoelmat kietoutuvat monella tapaa Suomen historian dramaattisiin vaiheisiin.
Jaksossa tehdään retki menneisyyteen mutta pohditaan myös sitä, mikä kirjaston tehtävä on nyt ja miltä sen tulevaisuus näyttää. Miten kirjasto sai alkunsa, ja millaisia ainutlaatuisia kokoelmia se pitää sisällään? Miten kirjaston venäjänkielinen aineisto päätyi kirjastolle? Miten kirjasto on kehittynyt vuosikymmenien saatossa, ja mikä sen rooli on digiajan ja tekoälyn aikakaudella?
Keskustelijoina sektorijohtaja Anu Alaterä, kirjastonhoitaja Joonas Parviainen, sektorijohtaja Tapio Pitkäranta sekä kirjastonjohtaja Ari Muhonen.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Järjestö perustettiin Suomessa, ja nyt, puoli vuosisataa myöhemmin, Suomi toimii sen puheenjohtajana. Etyj on kuitenkin monille yhä tuntematon. Mikä Etyj oikeastaan on, ja mikä sen rooli on tänä päivänä?
Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteitä ovat Etyjin periaatteiden turvaaminen, järjestön ja sen osallistujavaltioiden resilienssin kasvattaminen sekä tuki Ukrainalle. Puheenjohtajuus osuu poikkeukselliseen aikaan. Etyj tekee kenttätyötä useilla konfliktiherkillä alueilla, ja samalla Ukrainan sota on nostanut järjestön työn uuteen valoon. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa rikkoo kaikkia Etyjin yhteisesti sovittuja periaatteita, mutta Venäjä on edelleen yksi osallistujamaista. Miten se toimii Etyjin jäsenenä?
Jakso tutustuttaa kuulijan myös Etyjin rooliin asevalvonnassa.
Keskustelijoina professori Tommi Koivula, Suomen Etyj-suurlähettiläs Vesa Häkkinen ja Suomen apulaissotilasedustaja Etyjissä, everstiluuntantti Tuukka Mäkelä.
Jakso on nauhoitettu 10. helmikuuta 2025.
Droonit ovat usein vaikeasti havaittavia, mikä vaikeuttaa niiden torjumista. Ne pystyvät operoimaan nopeasti ja voivat vaihtaa reittiään lennon aikana, mikä vaikeuttaa myös niiden toiminnan ennakoimista. Tehokkaat vastatoimet vaativatkin sekä teknologisia ratkaisuja että taktisia innovaatioita. Menestyksen avain on usein joustavuus ja kyky adaptoitua nopeasti vastustajien droonien käyttöön. Elektroninen sodankäynti ja integroidut puolustusjärjestelmät ovat keskeisiä elementtejä torjuntastrategioissa.
Miten maat, joissa droonit ovat arkipäivää, varautuvat tähän uuteen uhkaan? Miten elektronisen sodankäynnin keinot voivat vaikuttaa droonien toimintaan? Entä kuinka tulevaisuuden teknologiat voivat mahdollistaa droonien torjunnan? Apulaissotilasprofessori Samu Raution kanssa aiheesta on keskustelemassa elektronisen sodankäynnin tutkija, kapteeni Jan Joutsi.