Turinaa sukututkimuksen aloittamisesta eli perimätiedon ja suvun dokumenttien etsimisestä sekä kirjaamisesta. Käsikirjoitus Juha Vuorela, äänet AI
Tampereen Hervannassa sijaitsevan Poliisimuseon tutkija Panu Rissanen avaa maamme poliisilaitoksen historiaa erityisesti henkilöhistorialliselta puolelta. Tutustuimme kesäisenä maanantaipäivänä myös museon monipuoliseen näyttelyyn aina pyövelin kirveestä moottoripyöriin ja jopa moottorikelkkaan. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka Pirkanmaan sydämessä, mutta kuuntele vaikka tämä podcast ennen lähtöäsi paikan päälle!
Historioitsija Erkki Tuomioja kertoo päätymisestään politiikkaan ja ennen kaikkea avaa historian kirjoittamisen tarvetta. Miksi me tarvitsemme historiaa ja miksi hän perusti 2015 Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen?
Entä miten politiikan tekeminen eduskunnassa on muuttunut viimeisen reilun 50 vuoden aikana ja mitä oli kansanedustajan työpöydällä vuonna 1970?
Puhuimme myös siitä, mikä vaara piilee vihapuheen yleistymisessä.
Postimuseo Tampereen Vapriikissa on lumoava kokemus ja siitä sekä postinkulun historiasta maassamme keskustelin näyttelypäällikkö Suvi Jallin kanssa. Maamme postin historia on lähes 400 vuoden ikäinen ja siihen mahtuu paljon kansakunnan kohtalonhetkiin liittyneitä tapahtumia. Posti on ollut tärkeä osa yhteiskuntaa eikä mikään irrallinen ilmiö. Tule mukaan ja kuuntele, miten postinkulku on muuttunut vuosisatojen mittaan.
Emeritus piispa Kaarlo Kalliala avaa ajatuksiaan ajastaan Turun piispana, mutta kuulemme myös muisteluksia merimiespappisajasta Rotterdamissa. Entä tunteeko piispa työssään menneiden sukupolvien taakan?
Kaarlo Kallialan kanssa puhuimme mm. näistä teemoista, mutta kuulet lisäksi miksi monet pappilat ovat nykyään päiväkoteina tai jopa tyhjillään. Samoin keskustelimme menneiden sukupolvien pappissukujen keskinäisistä sukulaisuuksista aina piispa Terseruksen ajoista lähtien.
Kuuntele tämä lämminhenkinen juttutuokio Turusta!
Kuva - By Jani Laukkanen - https://kuvapankki.evl.fi/catalog/Yhteinen/r/14463/viewmode=previewview, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=89406240
Toimittaja, esikoiskirjailija ja käsikirjoittaja Lotta Stenroosin kanssa puhuimme Sukuni salat -ohjelmasta teosta sekä ennen kaikkea hänen esikoiskirjastaan "Jossain on aina päivä". Miten lapsuuden ja aikuisuuden kokemukset siirtyivät kirjan sivuille ja mitä Lotta ajattelee käsitteestä perhe? Kuuluuko perheeseen vain ne biologiset sukulaiset vai voivatko myös kaverit olla osa sukua?
Tässä jaksossa uidaan syviin vesiin, mutta myös iloitaan - kuuntele ihmeessä!
Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Saara Pellander avaa siirtolaisuuden monia eri puolia. Onko pakolaisuus samaa kuin siirtolaisuus? Entä miten määritellä siirtolainen? Esivanhempamme olivat rohkeita lähtiessään etsimään onneaan mm. Atlantin takaa, mutta millaisista syistä nykypäivänä lähdetään ulkomaille?
Sukututkija törmää lähes väkisin siirtolaisiin jossain vaiheessa selvityksiään. Siirtolaisuusinstuutti auttaa silloin omalta osaltaan näiden henkilöiden tutkimisessa. Instituutin erittäin laaja kirjasto sekä tietopalvelu on avoinna kaikille Hämeenkadulla, Turussa. Netin kautta löytyy myös kosolti tutkittavaa aineistoa.
Tutkijatohtori Pasi Saarimäki Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta avaa meille evakkoihin liittyviä asioita tekemänsä "Tuliko meistä karjalaisista vihtiläisiä?" teoksen tiimoilta. Miten uuteen kotiseutuun sopeuduttiin ja mitä evakot merkitsivät paikkakunnan harrastus- ja urheilutoiminnalle? Entäs miten evakot otettiin vastaan? Entä mitä sukututkijan pitää ottaa huomioon kerätessään muistitietoa? Kaikesta tästä ja paljon muustakin kertoo Pasi hyvin perinpohjaisella tavalla. Kuuntele ja tiedät taas enemmän!
Kiireapulainen Pentti Oskari Kangas on ollut niin monessa mukana, että alkaa ihan hengästyttää. Keväisenä päivänä istuimme Turun Vaakahuoneella Aurajokirannassa ja keskustelimme mm. elämästä Uudenkaupungin saaristossa. Jos synnytys tapahtuu veneessä keskellä merta, kannattaako jatkaa matkaa sairaalaan vai pitääkö kääntyä kotiin? Entä miksi kalaa ei enää syödä tarpeeksi? Entäs mitä tapahtuu suomalaisen matkatessa Sri Lankaan? Kumpaan suuntaan sitä tietoa ja oppia oikein kulkeekaan?
Hyväntuulinen jakso, jossa ehdittiin puhua myös koululaitoksesta - kuuntele!
Tietokirjailija Kirsi Vesterbacka avaa perinpohjaisesti Marttojen toiminnan historiaa sekä nykypäivää. Martta -toiminta täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 125 vuotta. Mitä kaikkea näihin vuosiin sisältyykään ja miten Martat ovat onnistuneet uudistamaan toimintaansa vuosikymmenestä toiseen? Tiesitkö muuten, että Suomesta löytyy myös täysin miehistä koostuva paikallinen Martta -yhdistys!
Martat ovat paitsi historiaa, myös vahvasti nykypäivää. Kirsin ja Juhan keskustelu tallennettiin Porissa huhtikuussa 2024.
Millaisia ovat pyhät kivet ja millaisia asioita niihin liittyy? Vierailin väitöskirjatutkija John Björkmanin kanssa Maisunkivellä, Liedossa. Mitä tekivätkään muinaiset matkalaiset, jotka kulkivat Hämeen Härkätietä kohti Turkua lähestyessään Maisunkiveä? Entä mistä muualta näitä pyhiä kiviä voi löytää?
Katso ja kuuntele kulttuurihistoriaa muinaisuudestamme!
Professori emeritus Esko Linnakangas avaa kiehtovalla tavalla maamme verotuksen historiaa. Mikä olikaan ensimmäinen tiedossa oleva verotuksen muoto ja mikä on maamme vanhin veromuoto tällä hetkellä? Entä pitäisikö valtion keksiä lisää uusia veromuotoja?
Kuulet myös maamme suurimmasta verokapinasta!
Sukututkijan matkassa podcast tallennettiin Keskustakirjasto Oodissa keväisenä maanantaipäivänä.
Tässä jaksossa puhuimme Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtajan, Outi Örnin kanssa karjalaisuuden merkityksestä ja elinvoimasta vuonna 2024. Keskustelimme mm. karjalan evakoiden antamasta sykäyksestä suomalaiseen yhdistystoimintaan sekä siitä, mikä aspekti nuoria kiehtoo karjalaisuudessa. Samalla oiottiin muutamia yleisiä väärinkäsityksiä evakoiden sijoittumisesta viime sotien jälkeen.
Karjalaisuus on kaikkialla voisi olla jakson teema!
Tutkija Tuomas Virtanen kertoo perinpohjaisesti Helsingin kaupunginarkiston historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta? Mitä kaikkea Kallion virastotalon uumenista voikaan löytää ja miten paljon materiaalia on jo ehditty digitoida! Kuuntele ja hämmästy!
Sukututkija Kim Calonius vie meidät hurjalle matkalle 1600 -luvun Turusta aina nykyiseen Moldoviaan ja Ukrainaan esivanhempiensa etsinnän myötä. Mitä tapahtuu, kun sukututkija haluaa asioida vaikkapa Moldovan arkistoissa tai entäs jos dokumentit on kirjoitettu kirkkoslaaviksi???
Tässä jaksossa selvitellään myös etnisten lukemien pienentymistä sukupolvesta toiseen ja todetaan, miten geneettinen sukututkimus voi aiheuttaa jopa hämmennystä kaukaisista isälinjan esi-isistä puhuettassa.
Kuuntele Kimin ja Juhan matka menneeseen,.
Helsingin yliopistolla, professori Anu Lahtisen työhuoneella puhuimme keskiajan lopun aatelisperheistä. Voimakkaiden aatelismiesten taustalla, Klaus Flemingistä lähtien, oli yhtä voimakastahtoisia aviovaimoja. He olivat miehestä puolisoita, kumppaneita, tovereita, asioidenhoitajia ja mm. tiedontallentajia. Perhe ei olisi menestynyt ilman aviovaimojen suuria ponnistuksia. Miesten ollessa pitkiä aikoja esim. sotaretkillä, valvoivat vaimot perheen ja suvun etua.
Entä millaisesta taustasta tuli toinen aatelinen presidenttimme, P.E. Svinhufvud? Professori Anu Lahtinen avaa omalta osaltaan toukokuussa 2024 Luumäen Kotkanniemessä avautuvaa, maamme kolmannesta presidentistä kertovaa näyttelyä.
Kuva Hanna Tarkiainen, Kuvitelmia
Miksi antiikin Rooman valtakunnan aikainen sukututkimus olisi täysin painajaismaista? Mitä tarkoittaa käytännössä nimi Gaius Julius Caesar? Oliko roomalaisen patriisinaisen asema parempi kuin keskiajan kristityn naisen? Entä mihin kaikkeen antiikin Rooma vaikuttaa vielä tänä päivänä?
Paljon kysymyksiä, joihin FM ja antiikintutkija Laura Aho antaa perinpohjaisia vastauksia!
Millainen on toimittaja Marja Hintikan suku ja onko käsitys suvusta muuttunut Sukuni salat -ohjelman teon myötä? Entä miksi Helmi -mummo oli niin mahtava tyyppi?
Tässä jaksossa pohditaan myös sitä, mitä Marja toivoo tulevaisuuden sukututkijoiden kertovan hänestä itsestään. Ehdimme lisäksi pohtia taikauskoa, yrttejä ja kokemuksia kotiseudusta.
Miksi historia on niin tärkeää ja miten henkilöhistoriallinen tutkimus muuttuu? Entä voiko eläimilläkin olla oma henkilökohtainen historia? Entä mitä kuuluu Viabundus -hankkeelle?
Tästä kaikesta kertoo historiantutkija Jenni Lares Tampereen yliopistolta. Viabundus Suomi 1350–1650 -hanke kokoaa Suomen alueen myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun liikennereittejä koskevan historiallisen paikkatiedon yhtenäiseksi tietokannaksi. Kuuntele, niin tiedät enemmän.
Helmikuisena tiistaipäivänä pohdimme museonjohtaja Leena Viskarin kanssa mm. kulttuurimaisemaa Aurajoen rantamilla, Liedon Nautelankoskella. Liedon museon laajat kokoelmat saivat alkunsa yhden miehen innostuksesta paikallishistoriaan, joten ne ansaitsevat tulla kuulluksi ja nähdyksi.
Entä voiko kuka tahansa tehdä vapaaehtoistyötä oman kotiseutumuseonsa eteen? Entäs mitä eroa on kruntilla ja kruntttilla? Ja mikä se ylipäätänsä on!?
Ota selvää ja kuuntele!