Tässä jaksossa laitellaan purkkiin ensimmäinen podivuosi 2025 ja Pauli vastailee kuulijoiden kysymyksiin:

1.Paulin triathlon -treeni. Yleistä muistelua kestävyysharjoittelusta nälän kasvaessa syödessä. Tarkoituksena puhua laajemmin Paulin sitoutumiseen tiede- ja tutkimuspohjaiseen terveyteen noudattamalla omia oppejaan.

2. Autofagia. Paasto on kuuma puheenaihe somen pyörteissä, ja moni on kuullut puhuttavan autofagiasta, eli solujen ”itsesyönnistä” terveyttä edistävänä mekanismina. Näille ei kuitenkaan ole kovin uskottavaa näyttöä, syynä mm. seuraavat tutkimukset, joita käsitellään:

• A randomized controlled trial to isolate the effects of fasting and energy restriction on weight loss and metabolic health in lean adults https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34135111/

• Impact of Intermittent Fasting and/or Caloric Restriction on Aging-Related Outcomes in Adults: A Scoping Review of Randomized Controlled Trials https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38276554/

• The effect of fasting or calorie restriction on autophagy induction: A review of the literature 

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30172870/

• Effects of Intermittent Energy Restriction Compared with Those of Continuous Energy Restriction on Body Composition and Cardiometabolic Risk Markers - A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials in Adults

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37827491/

3. Siemenöljyt. Myöskin somessa kovasti puhuttava teema. Ei kuitenkaan syytä huoleen, koska, mm:

• Association of dietary, circulating, and supplement fatty acids with coronary risk: a systematic review and meta-analysis

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24723079/

• Dietary linoleic acid and risk of coronary heart disease: a systematic review and meta-analysis of prospective cohort studies

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25161045/

• Biomarkers of dietary omega-6 fatty acids and incident cardiovascular disease and mortality: an individual-level pooled analysis of 30 cohort studies

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6582360/

• Reduction in saturated fat intake for cardiovascular disease

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32827219/

Ad hominem, olkinukke ja kalteva pinta. Monet ovat kuulleet puhuttavan yleisistä argumentointivirheistä. Mutta ovatko ne oikeasti käyttökelpoisia, ja miten argumentoinnin ja logiikan tutkijat niihin suhtautuvat? Ja mitä se logiikka muuten on?

Näihin asioihin pureudutaan toistamiseen filosofian professori Panu Raatikaisen kanssa. Hän on paitsi tieteenfilosofian (kts aikaisempi jakso nro 7 ”Tieteen ja epätieteen rajalla), myös argumentoinnin ja logiikan ammattilainen.

Sisällysluettelo:

• Panun esittely

• Teoreettinen filosofia ja logiikan asema filosofian kentässä

• Logiikka tieteenä vs arkijärki

• Mitä on looginen pätevyys?

• Totuus vs päättelyn muoto

• Muodollinen ja epämuodollinen logiikka

• Argumentaatio epämuodollisena logiikkana

• Mikä on argumentti?

• Perusteiden ja johtopäätöksen suhde

• Hyvän argumentin kriteerit

• Argumentti vs selitys

• Argumentaatio vs riitely

• Totuuden tavoittelu vs voittamisen logiikka

• Sofismi ja manipuloiva puhe

• Markkinointi, politiikka ja näennäisargumentaatio

• Taustaoletusten merkitys väittelyssä

• Yhteinen todellisuuspohja argumentaation edellytyksenä

• Loogiset normit vs ihmisten todellinen päättely

• Kognitiiviset vinoumat ja päättelyvirheet

• Yksilön ajattelu vs ryhmässä tapahtuva järkeily

• Argumentaatio sosiaalisena prosessina

• Yleisimmät argumentaatiovirheet

• Ad hominem

• Olkinukke

• Kaltevan pinnan virhepäätelmä

• Auktoriteettiin vetoaminen

• Todistustaakka

• Näytön puutteen argumentti

• Milloin henkilöön kohdistuva kritiikki on relevanttia?

• Asiantuntijuus ja luottamus tieteellisessä keskustelussa

• Formaalin logiikan suhde matematiikkaan

• Logiikka tietojenkäsittelytieteen perustana

• Algoritmit ja looginen päättely

• Turing ja laskennallisuuden käsite

• Loogisten järjestelmien rajoitukset

• Argumentaatiotaitojen opettaminen käytännössä

• Argumentaatio arjen päätöksenteossa

• Tekoäly argumentaation tukena

• Tekoälyn mahdollisuudet disinformaation torjunnassa

• Salaliittoteorioiden psykologiset taustat

• Vasta-argumentoinnin rajat ja riskit

• Panun tutkijatausta ja urapolku

• Bertrand Russellin vaikutus ajatteluun

• Väitöskirja ja matemaattinen logiikka

• Siirtymä kieli- ja mielenfilosofiaan

• Kausaalisuus tieteenfilosofiassa

• Filosofinen julkaiseminen ja vertaisarviointi

• Tieteellisen argumentaation laatu käytännössä

• Julkisen keskustelun laatu ja argumentaation tulevaisuus

• Varovainen optimismi kriittisen ajattelun suhteen

Vauvat ovat ihmeellisiä ja ihania. Vähän myös mystisiä ja voivat aiheuttaa epävarmuutta, varsinkin uusissa vanhemmissa; miksi vauva itkee? Miksi vauva ei itke yhtä paljon kuin muut? Kasvaako hän normaalia vauhtia? Miten imetys onnistuu? Pitäisikö ottaa avuksi vyöhyketerapia? Siitä kun on se yksi tutkimuskin…

Onneksi hätä ei yleensä ole tämän näköinen. Vauvat ovat varsin kirjava joukko pieniä ihmisiä, aivan kuin aikuisetkin. Tässä jaksossa vierailee lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lotta Immeli, jonka kanssa keskustellaan paitsi vauvoista yleensä, myös vauvatutkimuksen perusteista. Jaksosta saat paljon hyödyllistä tietoa, millä voit laittaa monenlaiset vauvojen terveyttä koskevat väitteet oikeaan mittakaavaan.

Sisällysluettelo:

• Lotan esittely

• Vauvoissa näkyvät evoluution jäljet

• Synnynnäiset refleksit

• Vauvojen erilaisuudet ilmenevät jo heti

• Temperamentti vauvasta aikuisuuteen

• Vauvojen kyky hallita aikuisia

• Söpöyden biologinen merkitys

• Vauvojen tuoksu ja feromonit

• Söpöyden kulttuurinen merkitys

• Söpöysaggressio

• Vauvan ja ympäristön yhteys

• Vauvatutkimuksen perushaasteet

• Perustarpeiden prioriteetti ja suositusten vahvuus

• Vauvatutkimuksen etiikka

• Muuttunut käsitys kivusta

• Vauvan itkun eri merkitykset (Mielen sopukoissa)

• Satunnaistaminen vauvatutkimuksissa

• Sokkouttaminen ja plasebovaikutus vauvatutkimuksissa

• Erilaiset plasebovaikutukset (Pekka Louhiala)

• Neurologinen plasebo

• Tilastollinen plasebo

• Vauvojen käytöksen ja reaktioiden tulkinta tutkimuksissa

• Hoivavaikutus

• Aivojen varhainen kehitys ja kriittiset kehitysvaiheet

• Yksilöllinen variaatio hermoston kypsymisessä

• Perimän ja ympäristön vuorovaikutus varhaislapsuudessa

• Hoidon vaikutus stressinsäätelyyn ja hermoston kehitykseen

• Kosketuksen neurobiologinen merkitys

• Katsekontakti ja varhainen vuorovaikutus

• Kiintymyssuhteen biologinen perusta

• Turvallinen vs turvaton kiintymys

• Pitkäaikaisvaikutukset mielenterveyteen ja stressinsietoon

• Varhaisen hoivan yhteys myöhempään terveyteen

• Vanhemmuuden kuormitus ja riittävän hyvä vanhemmuus

• Yhteiskunnan vastuu perheiden tukemisessa

• Neuvolajärjestelmä varhaisen tuen rakenteena

• Riskitekijöiden tunnistaminen varhaisesti

• Ylisuojelevuus vs tarpeellinen suoja

• Itsesäätelyn kehityksen tukeminen

• Uni, vuorokausirytmi ja hermoston palautuminen

• Itkun normaali vaihtelu ja tulkinnan vaikeus

• Vauvan somaattisten oireiden tulkinta

• Kasvun ja kehityksen normaalivaihtelu

• Milloin poikkeama on poikkeama?

• Mittaamisen rajat vauvatutkimuksessa

• Pitkittäistutkimusten merkitys

• Kausaalipäätelmien vaikeus varhaiskehityksessä

• Eläinmallit vs ihmisvauvat

• Yleistettävyyden ongelmat vauvatutkimuksessa

• Digitaaliset mittarit ja uudet tutkimusmenetelmät

• Vanhempien havainnot tutkimusdatan lähteenä

• Tutkimustiedon kääntäminen hoitosuosituksiksi

• Näytön asteet vauvalääketieteessä

• Tutkimuksen ja kliinisen työn välinen jännite

• Yksilöllinen hoito vs populaatiotason suositukset

• Lääketieteellinen medikalisaatio vauva-arjessa

• Turhan hoidon riskit

• Hoitamatta jättämisen riskit

• Vanhempien huolen kohtaaminen kliinisessä työssä

• Sosiaalisen median vaikutus vanhempien huoletietoisuuteen

• Terveydenhuollon viestintävastuu

• Pelon ja tiedon ero vanhempien päätöksenteossa

• Asiantuntijuuden rajat ja epävarmuuden sietäminen

• Tutkimustiedon hitaus verrattuna arjen päätöksiin

• Lasten terveyden tutkimuksen tulevaisuuden suuntia

Terveysaiheet ovat pullollaan mis- ja disinformaatiota. Mutta se on iso puheenaihe myös kansainvälisessä- ja turvallisuuspolitiikassa. Pitääkö siis olla ekspertti kaikessa? Onneksi ei, koska valtiollinen disinformaatio toimii hyvin samanlaisten periaatteiden mukaan, kuin kaikki muukin. Siispä myös suojautumiskeinot ovat hyvin samanlaiset - ja kaikki alkaa siitä, että hahmotetaan ilmiön kokonaisuus.

Tässä meitä auttaa kognitiivisen turvallisuuden asiantuntija, yliopistolehtori Panu Moilanen. Hänen kanssaan keskustellaan valtiollisesta informaatiosodankäynnistä, sen määritelmistä ja tutkimuksesta. Puhumme kansallisesta, kognitiivisesta turvallisuudesta ja resilienssistä; miten kansakuntana voimme suojautua esim. Venäjän informaatiosodankäynniltä?

Jakso on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa, missä Panu opettaa. Aiheeseen liittyviä kursseja voi opiskella JYU:n avoimesta kurssitarjonnasta, osoitteesta:  jyu.fi/taydenna-osaamistasi

Sisällysluettelo:

• Panun esittely

• Turvallisuusympäristön muutos ja teknologian rooli

• Turvallisuus- ja strateginen analyysi tieteenalana

• Kognitiivinen turvallisuus käsitteenä

• Kognitiivinen sodankäynti jatkumona informaatiosodankäynnille

• Ajatteluun vaikuttaminen sodankäynnissä

• Mielipiteiden, arvojen ja asenteiden muokkaaminen

• Kognitio toiminnan taustalla

• Hybridivaikuttaminen käsitteenä

• Informaatiosodankäynti osana hybridivaikuttamista

• Hybridivaikuttaminen Suomen kontekstissa

• Sisäisen hämmingin ja epäluottamuksen luominen

• Suurvaltatoimijat hybridivaikuttamisen taustalla

• Narratiivit ja toistuvat viestikehykset vaikuttamisen välineinä

• Uskottavuuden arviointi ja propagandan tunnistaminen

• Naton ja Ukrainan narratiivit esimerkkinä

• Toiston vaikutus ajatteluun

• Kognitiivinen resilienssi yksilö- ja yhteiskuntatasolla

• Järjestelmien kehämäinen kehittäminen

• Resilienssin vahvistaminen turvallisuustekijänä

• Kognitiivisen turvallisuuden mittaaminen

• Operationalisoinnin haasteet yhteiskuntatieteissä

• Käsiteanalyysin merkitys uudella tutkimusalueella

• Sisällönanalyysi ja verkostoanalyysi tutkimusmenetelminä

• Sosiaalisen median rooli tutkimuksessa

• Yhteiskunnalliset näkökulmat: valta, identiteetit ja ideologiat

• Monitieteisyys kognitiivisen sodankäynnin tutkimuksessa

• Yksilön ajattelu vaikuttamisen kohteena

• Ajattelun ja käyttäytymisen suhde

• Vaikuttamisen eettiset ja demokraattiset kysymykset

• Keskustelun kooste ja kognitiivisen turvallisuuden tulevaisuuden haasteet

Jakson kuvaus julkaistaan pian.

Jakson kuvaus tullaan julkaisemaan pian.

Systeemilääketiede ei ole sieltä perinteisimmästä lääketieteen tutkimuksen päästä; mitä se siis on? Tähän vastaa Oulun yliopiston professori Johannes Kettunen, jonka kanssa keskustellaan mm. ihmisen genetiikasta ja sen tutkimuksesta, biologisten järjestelmien monimutkaisuudesta, luonnon satunnaistamista tutkimuksista, syy-yhteyksien selvittämisestä geenitiedon perusteella, ja biopankkien hyödyntämisestä.

Jakso on toteutettu yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.

Keskustelun aiheita:

• Johanneksen esittely
• Mitä on genetiikka ja miten sitä tutkitaan
• Genetiikan lyhyt historia
• Minkälaista on tutkijoiden käyttämä geenitieto
• Mitä on systeemilääketiede
• Systeemin eri kerrokset; mitä erilaisia osia elävään järjestelmään kuuluu ja mistä niistä tietoa saadaan
• Miten geeni- ja veriarvotietoa käytetään sairauksien ymmärryksessä
• Mendeliaanisesti satunnaistetut tutkimukset; miten väestötasolla tutkitaan syy-yhteyksiä
• Kolesterolit geneettisen- ja MR-tutkimusten kohteena: hyvää kolesterolia ei ole
• Geenitieto lääketutkimuksen apuna
• Geenitutkimus osana kolesterolitutkimuksen historiaa
• Mihin kaikkiin muihin aiheisiin geenitutkimus taipuu ja miksi; suurten biopankkien merkitys
• Välilevyn pullistuma systeemilääketieteen tutkimuskohteena
• Alkoholin ja tupakoinnin terveellisyys - epidemiologia ja genetiikka
• Makuaistin genetiikka ja tutkimuskohteet
• Geenit ja koulutus; luonto satunnaistaa ihmiset opiskelemaan enemmän ja vähemmän
• MR-tutkimusten rajoitukset ja tulkitsemisen vaikeus, väärän tiedon tulva
• Laadukkaiden MR-tutkimusten tunnistaminen
• Tieteenfilosofinen näkökulma MR-kirjallisuuden haasteisiin
• Geneettiset riskipisteytykset, geenien ja ympäristön vuorovaikutus elämän aikana
• Geenitutkimuksen tulevaisuuden näkymiä
• Yleisiä väärinkäsityksiä liittyen geenitietoon ja -tutkimukseen
• Biopankkitutkimukset ja haitallisten tai hyödyttömien lääkekohteiden tunnistaminen
• Johanneksen matka kemististä systeemilääketieteen professoriksi

Sosiaalisen median vaikutukselta tuntuu olevan lähes mahdotonta välttyä. Mutta kuinka vaikuttava se oikeastaan onkaan? Ja miten tätä vaikutusta ylipäätään voidaan tutkia? Näihin vastauksia antaa sosiaalisen median tutkija Salla-Maaria Laaksonen, jonka kanssa keskustellaan perusteellisesti mm. Seuraavista aiheista:

• Sosiaalisen median tutkimisen perustyökalut

• Sosiaalisen median tutkimuksen rahoitus ja vinoutumisen riskit

• Somejättien rooli tiedon jakajina

• Vanhan mallin Twitterin rooli keskeisenä tiedonlähteenä

• Somealustojen ranking

• Sosiaalisen median kuplat; faktat ja väärinkäsitykset

• Koko informaatiokentän laajuus ja kuplien merkitys osana sitä

• Informaatioverkostojen rakenne ja termistö

• Klusterit omien sisäisten todellisuuksien muodostajana irrallaan muusta todellisuudesta

• Luottamuskriisi yhdistävänä tekijänä kirjaville klustereille

• Uskonnolliset lahkot sosiaalisina klustereina

• Yhteiskunnallinen-, poliittinen- ja affektiivinen polarisaatio

• Tunnereaktioiden merkitys somesisältöjen näkyvyydessä

• Sananvapaus, moderointi ja algoritmit

• Yritysten velvollisuudet ja bisneslogiikka

• Mis- ja disinformaation määritelmät

• Muskin sananvapausabsolutismi ja johdonmukaisuus

• Sananvapausabsolutismin yhteensopivuus ihmisen sosiologian ja psykologian kanssa

• Ihmisten helppo manipuloitavuus pöyristyttävällä sisällöllä

• Tunnetaidot ja kriittinen ajattelu pöyristymistä vastaan

• Faktantarkastuksen merkitys ja tutkimustieto

• Moderoinnin ja faktantarkastuksen erot

Muutamia keskustelussa mainittuja tutkimusviitteitä, ja missä kontekstissa mainittu:

Paulin oma tutkimusprojekti Rajapinta -yhdistyksen blogissa:

https://rajapinta.co/2023/03/08/ensimmainen-kuva-sosiaalisen-median-mustasta-informaatioaukosta/

X:n community notes liian hidas:

https://doi.org/10.1145/3686967

Pöyristyminen misinformaation somejakojen vauhdittajana:

https://doi.org/10.1126/science.adl2829

Vaikka somealustojen moderointi olisi neutraalia, poliittisen oikean laidan runsaampi misinformaatio johtaa epäsymmetrisiin sisältörajoituksiin:

https://doi.org/10.1038/s41586-024-07942-8

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailman yleisin kuolinsyy. Meille kaikille on tuttua verenpaineen ja kolesteroliarvojen seuranta, joita pidetään tärkeimpinä riskitekijöinä. Mutta mitä tietoa saamme, jos kuvaamme sydämen ja tärkeimmät valtimot suoraan? Minkälaisilla keinoilla sydäntä voidaan kuvantaa, miten se tapahtuu ja mitä se EI kerro? Mihin suuntaan sydämen kuvantamisen tieteellinen tutkimus on menossa? Näistä aiheista kertoo professori Juhani Knuuti Turun PET-keskuksesta

Kakkostyypin diabetes on yleinen metabolinen sairaus. On yleisesti tiedossa, että kyse on elintapasairaudesta, johon liittyy verensokerin säätelyn ongelmia. Mutta mistä tauti todella johtuu? Miksi verensokeri häiriintyy diabeteksessa ja mitä seurauksia sillä on? Miksi yksi ihminen sairastuu nuorempana ja hoikempana, kun toinen pysyy terveenä pienestä ylipainosta huolimatta? Miten diabetesta voidaan ehkäistä ja hoitaa? Näistä asioista keskustelemassa lihavuus- ja diabetestutkija Kirsi Pietiläinen, joka kertoo myös työstään lääkärinä ja professorina.

Kriittisellä ajattelulla on usein negatiivinen maine. Se mielletään vikojen etsinnäksi ja yleiseksi ilon pilaamiseksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan kyse on yleishyödyllisestä kansalaistaidosta, missä kuka tahansa voi kehittyä paremmaksi. Jakson vieraana on kriittisen ajattelun ja kasvatustieteen tutkija, filosofi Tuukka Tomperi, jonka kanssa keskustellaan monipuolisesti kriittisen ajattelun määritelmästä, sisällöstä ja harjoittamisesta. Keskustelun toisella puoliskolla keskitytään yleisesti alan tutkimukseen ja tutkijan arkeen.

Tervettä skeptisyyttä on tutkija Pauli Ohukaisen luotsaama podcast, missä tarkastellaan kriittistä ajattelua, filosofiaa ja parempaa tieteen ymmärrystä pääasiassa terveyteen liittyvien aiheiden kautta. Tässä ensimmäisessä jaksossa käydään lyhyesti läpi, miten ja miksi podcast on syntynyt, sekä Paulin omaa ajattelun taustaa.