Älykodissa voidaan teknologian avulla vähentää askelia sohvalta valokatkaisijan luo, mutta sillä voidaan myös laskea kokonaisen talon lämmityskuluja. Älylukolla voidaan parantaa turvallisuutta, toisaalta älyn avulla voi myös haalia dataa ja valvoa tehokkaammin vaikkapa kokonaista kansakuntaa. Missä älyllä on paikkansa ja kuka meidän dataamme valvoo? Entä miten teknologisen tehostamisen ja inhimillisyyden välillä säilyy balanssi? 

Älykkäitä utopioita ja dystopioita konkretisoimassa ovat Johanna Aalto-yliopiston akatemiatutkija Ylipulli, joka on kulttuuriantropologi ja digitaalisen kulttuurin dosentti, sekä Teemu Lehtinen, joka työskentelee kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation parissa Kirahubin toimitusjohtajana.

Väestö ikääntyy Suomessa vauhdilla, ja Suomen kansallinen tavoite on mahdollistaa kotona asuminen myös vanhuksena. Tulevaisuuden muutokset vaativat paljon - hissejä, kynnysten poistamista ja terveyspalveluja, mutta myös virikkeitä. Kukaan meistä ei halua vanheta yksin - miten asumissuunnittelulla voitaisiin vaikuttaa tähän? Kun ikääntyvälle väestölle etsitään toimivia asuinpaikkoja, katseet kohdistuvat usein 1970-luvun kerrostaloihin ja vanhojen lähiöiden kehittämiseen – miksi?

Suoraa puhetta ikääntyvästä Suomesta tarjoilevat ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö, työelämäprofessori Hannele Pokka sekä korjausrakentamisen mahdollisuuksiin paneutunut arkkitehti ja tutkijatohtori Tapio Kaasalainen Tampereen yliopistosta.

Kun maailma on pandemian myötä havahtunut etätyön mahdollisuuteen, monipaikkaisuudesta on tullut trendisana. Suomalainen mökkikulttuuri on vahva, joskaan ei kaikkien ulottuvilla. Yhä useampi voisi kokeilla maaseuduilla asumista, jos taloa ei täytyisi ostaa - ja ehkä yhteiskäyttö toisi vastauksia ja tekisi moninapaisesta elämästä ekologisempaa ja yhteisöllisempää.  

Tuleeko kodinvaihdosta valtavirtaa? Kuinka pitkän työmatkan olet valmis tekemään säilyttääksesi rakkaan asuinympäristön? Nähdäänkö tulevaisuudessa enemmän pikkuruisia omakotitaloja mukavissa ympäristöissä? Näiden ja muiden kysymysten äärellä ovat HSY:n projektitutkija Lassi Sarlos, jonka ydinosaaminen liittyy pendelöintiin ja yhteiskäyttöön, sekä Johanna Niilivuo, joka on Suomen kylät ry:n maallemuuttoasiamies.

Putket vetävät, lämmitys on kunnossa - asumisessa asiat toimivat, mutta tunne ja ilo puuttuvat. Miksi olemme jumahtaneet funktionalismiin? Käytännöllisyyttä ja uusia mahdollisuuksia tuo myös digitalisaatio, joka voi olla avainasemassa kestävämpää asumista luodessa. Digi ei kuitenkaan ole taikapölyä, joka ratkaisee kaikki ongelmat - mitä haasteita se tuo?

Epäviihtyisää kertakäyttörakentamista vastaan käyvät arkkitehtiliitto Safan puheenjohtaja ja arkkitehti Henna Helander, sekä ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö ja kiinteistötalouden diplomi-insinööri Juhana Rautiainen, joka työskentelee rakentamisen digitalisaation parissa.

Kaupunkisuunnittelussa kohtaavat asukkaat, liito-oravat, maanomistajat ja poliitikot. Keiden ehdoilla kaupunki muuttuu - ja mihin suuntaan? Julkisessa keskustelussa korostuvat vastakkainasettelut, ja liian usein joku yllättyy uudesta suunnitelmasta. Miten viestintää ja suunnittelua voisi parantaa?

Vaikeiden kysymysten äärellä ovat maankäytön suunnittelun professori ja ympäristöpsykologi Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta sekä Jussi Ukkonen, joka toimii kaavoja valmistelevana arkkitehtinä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla ja tekee myös Ajatuksia kaupungista -podcastia.

Kolmasosa suomalaisen hiilijalanjäljestä syntyy asumisesta. Siinä ekologisia valintoja on kuitenkin paljon vaikeampaa tehdä kuin vaate- tai ruokaostoksilla. Ovatko betonikerrostalot ilmaston pahin painajainen? Miten pyramidit ovat edelleen pystyssä, kun 200 vuotta on rakennukselle nykyään ihailtavan korkea elinikä? Miten rakkaus auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan?

Asumisen ilmastokysymyksiä puntaroimassa ovat kaksi arkkitehtiä ja professoria: Mikko Summanen K2S-toimistosta sekä ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen erityisasiantuntija Matti Kuittinen.

Putkiremontti sukupolvikokemuksena, raskas sääntely, rakennustekniikka - suomalaisen asumisen kansallisylpeyksistä ei saisi kovin komeaa postikorttia. Pidämme helposti itseämme takapajulana, mutta esimerkiksi digitaalisuudessa ja lean-rakentamisessa Suomi on edelläkävijä. Asumisen hintaerot ovat maan sisälläkin suuria, mutta onko suomalaisessa asuntomarkkinassa jotain hyvääkin? Mutta miksei Suomi loista puurakentamisessa tai arkkitehtuurissa? 

Suomea ja muuta maailmaa vertailemassa ovat tutkijatohtori Antti Kurvinen ja rakennusalan innovaatiokonsultti Aarni Heiskanen AE Partnersista.

Kun haaveilemme asumisesta, haaveilemme oikeastaan elämästä: missä haluan elää elämääni, mitä haluan kotona tehdä ja kuinka lähelle haluan kaupan, ystävät tai lenkkimaastot? Keillä on varaa unelmiinsa?

Haaveita, realiteetteja ja parannusehdotuksia ovat puimassa kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, joka on tutkinut asumista ja kaupunkeja 20 vuotta, sekä Asuntomessujen kehitysjohtaja Anne Pallaste, jolla on tuoretta dataa asumishaaveista. Podcastin juontaa Ida Kukkapuro.

Tämä podcast on kuin kerrostalo - täynnä erilaisia asujia, näkökulmia ja pohjaratkaisuja. Näkyykö ikkunasta puita, purettu ostoskeskus, sähköauton latauspiste vai viereisen talon seinä? Ympäristöministeriön podcastin vieraina on asumisen ammattilaisia, joiden kanssa ravistellaan kellarissa perustuksia ja kiivetään katolle visioimaan. Kysymyksiä esittää muotoilujournalisti ja kerrostaloasukas Ida Kukkapuro.