Yrityksissä eletään nyt tekoälymurroksen aikaa. Vaikka ei uskoisikaan kielimallien mullistavan omaa työtään, pitäisikö niihin kuitenkin tutustua?
Muutos tuo kuitenkin mukanaan aina myös haasteita ja uusien työkalujen ja toimintatapojen omaksuminen voi aiheuttaa itsessä sekä muissa monenlaista skeptisyyttä ja muutosvastarintaa - ja toisaalta myös valtavaa innostusta ja paloa kokeilla uutta teknologiaa.
Mitä organisaatioissa voidaan tehdä innostuksen vahvistamiseksi ja muutoksen mahdollistamiseksi? Miten tunnistaa itsessään ja muissa muutosvastarinnan haarniskat? Mihin, miten ja etenkin miksi tekoälyä kannattaa käyttää työssään?
Näitä kysymyksiä kutsuimme avuksemme pohtimaan Koodarikuiskaaja Elisa Heikuran ja Taisteen usein LinkedInissä työelämästä filosofoivan projektimanagerin Aleksis Tulosen.
Yritysten ja organisaatioiden käytännön haasteita tekoälyn omaksumisen keskellä käsittelevä jakso kehkeytyy täysipainoiseksi pohdinnaksi tekoälyn vaikutuksesta yhteiskuntaan, elämään ja toistemme välisiin suhteisiin.
Kiitos kuuntelusta! 💚
Juha Järvinen on istunut molemmilla puolilla konsultointipöytää. Aiemmin urallaan hän toimi konsulttina ja johti ulkoisista asiantuntijoista koostuvia tiimejä asiakkailla. Sittemmin hän on johtanut Visma Siriuksella sekä sisäisistä työntekijöistä että konsulteista koostuvaa tuotekehitystiimiä.
Keskustelemme Juhan, Oksasen ja VP:n voimin siitä, mitä Juha olisi halunnut tietää asiakkaan näkökulmasta jo konsulttina toimiessaan, millaisia taitoja hän etsii rekrytoidessaan uutta konsulttia ja minkälaisen konsulttitoimittajan kanssa hän mielellään toimii.
Asiaa siis myynnistä, osaamisesta ja tuotetiimin johtamisesta tässä Arado Podcastin jaksossa!
Toim. huom. Tilanne Visma Siriuksella liikkunut haastatteluhetkestä vilkkaasti eteenpäin, ja Juha toimiikin haastattelussa mainitun position sijaan yrityksessä nykyään kahden erillisen tiimin Engineering Managerina.
Kirjallisuuden ala on ollut isojen teknologisten muutosten alla viime vuosikymmenet; ensin tulivat e-kirjat, sitten äänikirjat, ja nyt generatiiviset kielimallit ovat mullistaneet koko ajattelumme siitä, miten kirjallista materiaalia voi tuottaa, muokata ja levittää.
Juha Tarvainen istuu erityisen hyvässä asemassa tarkastelemaan kaikkia näitä muutoksia. Hän on tehnyt uransa kirjallisuuden ja kieliteknologioiden parissa, ja toimii tällä hetkellä Kansalliskirjaston E-kirjastoon palveluita kehittävän Ellibsin toimitusjohtajana.
Arado on ollut mukana E-kirjasto -applikaation kehitystyössä. Tässä haastattelussa päätimme kuitenkin keskittyä laajempien taivaanrantojen maalaamiseen ja keskustelemmekin Juhan kanssa kirjallisuuden tulevaisuudesta, kirjailijoiden merkityksestä kielimallien jälkeisessä ajassa ja toisaalta siitä, miten teknologia monipuolistaa kirjallisen materiaalin tuotantoa ja jakelua.
Kiitos kuuntelusta!
Toim. huom. Jakso on nauhoitettu kesällä ennen Euroopan esteettömyysdirektiivin astumista voimaan, joten siitä keskustellaan virhellisesti futuurissa. Euroopan esteettyömyysdirektiivi astui voimaan 28.6.2025.
Olemme tehneet yhteistyötä vakuutusyhtiö If:n kanssa Aradon ensimmäisistä päivistä lähtien - eli nyt jo yli kymmenen vuotta! Tänä aikana olemme olleet mukana monenlaisissa projekteissa ja tässä Arado Podcastin jakossa keskustelemmekin Inka Lähteenmäen, Riikka Ylitalon ja Ville Henrikssonin kanssa niistä yhdestä viimeisimmästä: vahinkoilmoitusten käsittelyn automaatiosta.
Vahinkoilmoitusten käsittelyn automaation kehittäminen on kokonaisvaltaista ja haastavaa kehitystyötä, jossa otetaan asiakaskokemuksen sujuvoittamisen lisäksi huomioon If:n omien asiakaspalvelijoiden päivittäisen työn tarpeet. Miten korvaushakemusten automaatiota kehitetään, mitä taas ei voida automatisoida ja miten kehitystyö tulee muuttamaan vahinkokäsittelijöiden arkea If:llä? Kuuntele tämä Arado Podcastin jakso ja kuulet lisää!
Konsulttina päätyy usein tilanteeseen, jossa tutun ja turvallisen tiimin sijaan aloittaakin uudessa projektissa uuden tiimin ja uusien ihmisten kanssa. Etenkin vetovastuussa olevat henkilöt kohtaavatkin helposti haasteen, jossa halu pysyä perillä porukan fiiliksistä ja rakentaa avointa keskustelukulttuuria törmää tarpeeseen tehdä tehokkaasti päätöksiä ja saada kehitystavoitteet kunnialla maaliin.
Miten tehdä ihmisistä ihmisiä toisilleen ja saada samalla asioita aikaan? Tätä aihetta saapuu kanssamme pöyhimään Taisteen projektimanageri Aleksis Tulonen ja käymmekin läpi teoriaa ja käytäntöä sekä keskustelukulttuurin luomisen, että projektin aktiivisen johtamisen osalta.
Ville Oksanen on viettänyt ensimmäisen vuotensa Aradolla ja VP haastatteli häntä kuluneen vuoden fiiliksistä. Aradolla aloittaminen oli Villelle myös hyppäys täyspäiväiseen myynnin johtamiseen, jossa häntä auttaa aiempi ohjelmistokehittäjän kokemus kuin myös HR -rooleissa toimiminen.
Villen verkostot ja ja piirit ovat näiden roolien myötä myös vaihtuneet runsaasti ja ensimmäisen vuoden aikana kerääntyneiden oppien lisäksi keskustelemme jaksossa myös mm. siitä, miten HR -ihmisten kanssa verkostoituminen eroaa myyjäverkostojen keräämisestä.
Kuuntele jakso kuullaksesi Villen viime vuoden kuulumiset!
Marno on tutustunut viime kuukausien ajan AI copilotteihin ja etenkin nyt Microsoftin julkaistua Copilot -tuoteperheensä yleiseen käyttöön, hän onkin povannut vuodesta 2024 “Copilottien vuotta”.
Onko Microsoftilla käsissään tekoälyn seuraava killeriapplikaatio? Kuuntele Marnon ajatukset aiheesta sekä asiaan kuuluvia eettisiä pohdintoja tekoälystä (vai pitäisikö sitä edes kutsua älyksi?) tästä podcast -jaksostamme!
Arado State of the Art -kyselyn läpikäynti jatkuu Konstan, Timon ja VP:n voimin! Tässä jaksossa käsitellään aradolaisten käytössä ja kiinnostuksen kohteina olevia back-end ja front-end -teknologioita.
Keräsimme tänän syksynä Arado State of the Art -kyselyn, joka selvitti mitä teknologioita meillä käytetään ja mitä niistä ollaan mieltä. Tässä jaksossa käymme tuloksia läpi Konstan, Timon ja VP:n voimin.
Asiakkaidemme myötä tuloksissa näkyi luonnollisesti paljon Microsoftin stackia, mutta mukana oli onneksi myös monia muitakin teknologioita ja etenkin funktionaaliset kielet olivat herättäneet meikäläisissä paljon kiinnostusta.
Mikä funkkarikielissä niin kiinnostaa? Kuule Timon ja Konstan ajatukset aiheesta tässä jaksossa!
Sujuuko konsultilta paremmin kyykkä vai koodi? Montako pakettia post-it -lappuja kuluu vuodessa? Mikä on paras ohjelmointikieli ja miksi se on PHP?
Näitä ja muita syvän päädyn kysymyksiä pohtivat Konsta ja Simo-Pekka Turun Wappuradion Kysy Konsultilta -livelähetyksessä. Kuuntele chatin esittämät kysymykset ja lonkalta vappuhuumassa heitetyt vastaukset!
Uniofy -startupissa on mukana siitä mielenkiintoista porukkaa, että heidän kanssaan kehityshommista keskustellessa nousevat arvot esiin kuin itsestään. Yrityksen tehtävänä on auttaa ammattiliittojen jäseniä tekemään työpaikoilla omaa edunavalvontatyötään, sekä päivittää samalla työmarkkinajärjestöjen toimintaa digiaikaan, joten heidän työnsä vaatiikin vankkaa arvopohjaa. Uniofyllä onkin selvästi opittu tekemisen lomassa myös kysymään: “Miksi tätä tehdään?” ja arvot ohjaavat yrityksen toimintaa tuotekehityksestä aina yhteistyökumppanien valintaan.
Minkälaisille arvoille Uniofy rakentuu ja miten usein vain osaksi paraatipuheita jäävät arvot on saatu yrityksessä osaksi päivittäistä tekemistä ja päätöksentekoa? Kuuntele keskustelu Antin ja Aslakin kanssa ja tiedät!
Neljän päivän työviikko on pulpahdellut viime aikoina keskustelunaiheena esiin monesta suunnasta, mutta FlyAR -startupin porukka aloitti oman kokeilunsa kolmen päivän viikonlopusta jo viime syksynä. VP ja Konsta juttelevat tässä jaksossa Frans Tihveräisen kanssa siitä, miten neljän päivän työviikko on toiminut startupin arjessa käytännössä ja minkälaisen vastaanoton se on saanut osakseen oman porukan kesken ja firman ulkopuolella.
Ennakkoluuloton asenne testata uusia toimintatapoja ja Fransin jakama kyselypalaute ovat varmasti mielenkiintoista kuultavaa jokaiselle, joka on pohtinut neljän päivän työviikkoa viime aikoina. Lopussa keretään myös nörttäillä vähän AR:stä. Kiitos kuuntelusta!
Aki Salmi ja Iiris Jalkanen pitivät meidän porukalle vuoden 2022 alussa koulutuksen aiheella “Empatia töissä”. Koodarihommissakin voi toisinaan törmätä tilanteisiin, jotka nostavat tunteita pintaan ja vaativat toisen osapuolen huolellista kuuntelemista, ja koulutuksen opit ovatkin jääneet meille elämään keskusteluissa siitä, miten kohdata kanssakulkijoita töissä sekä kotona. Kuuntele haastattelu Akin ja Iiriksen kanssa kuullaksesi miten empatiatyö ja Nonviolent Communication voivat auttaa yhteyden luomisessa toisiin ihmisiin, itsetuntemuksen kasvattamisessa ja kulttuurin rakentamisessa töissä.
Patrikin kanssa keskustellessa ei voi välttää puhumasta kokonaiskuvan merkityksestä kehitystyölle ja kuinka tärkeää tiimille on tietää mihin ollaan menossa. Kehittäjät osaavat kyllä rakentaa vaikka kuinka hienon ohjelman, mutta ilman kommunikaatiota ja näkemystä softan tarkoituksesta, se voi tehdä asioita, joista ei ole asiakkaalle mitään hyötyä.
Patrik jakaa uratarinassaan ne monet kerrat, kun hänet on heitetty syvään päähän - oli kyse sitten puhelinten kalibrointisoftan kehittämisestä Nokialla, salamyhkäisestä migraatioprojektista Lowellilla tai juniorijalkapalloilijoiden valmentamisesta pelikentän laidalla.
Ohjelmistoala on siitä jännä, että siellä yritykset kilpailevat jatkuvasti pienimmistäkin mahdollisuuksista tehdä työntekijänsä tyytyväisemmiksi. Goforelle tämä tarkoittaa mm. oman TESsin luomista sekä Hohto -järjestelmän rakentamista, jonka kautta kehittäjät pääsevät itse vaikuttamaan yhä enemmän siihen, mihin projekteihin lähtevät mukaan seuraavaksi.
Tässä Arado Podcastin jaksossa vieraaksemme saapuu Goforen Turun toimiston johtaja Eero Rostiala ja hän uskookin, että IT -ala on kovan osaajista kilpailun myötä muodostunut monessa suhteessa suunnannäyttäjäksi työntekijöiden toiveisiin ja tarpeisiin vastaamisessa. Kehittäjien sekä muiden digitalisaation asiantuntijoiden toiveet ovat moninaisia ja Eero jakaakin haastattelun aikana näkemystään siitä, mikä kaikki vaikuttaa tekijöiden tyytyväisyyteen ja hyvään fiilikseen työpaikalla.
Henkka ja Ville olivat tänä vuonna kolmatta kertaa mukana Turun Wappuradiossa vastaamassa kuulijoiden kysymyksiin aiheesta kuin aiheesta. Yllättäen kysymykset liittyivätkin oikeasti ohjelmistokehittämiseen, mutta työmääräarvioiden tuottamasta tuskasta ja sertifikaattien merkityksestä keskustelemisen lisäksi päästiin toki myös pohtimaan Mannisen Villen takin syvintä olemusta. Tämä podcast -jakso on nauhoite liveshowsta ryyditettynä toimituksen varsin wappuisilla jinkuilla ja meille tuotetuilla radiomainoksilla.
“Tehdään nyt nopeasti ja korjataan myöhemmin?” Kuulostaako tutulta? Teknisen velan ottaminen kuuluu softabisnekseen, mutta rahalainojen tapaan myös takaisinmaksun päivä koittaa aina vääjäämättä. Henkka, Simo-Pekka ja Teemu kokoontuvat tässä jaksossa keskustelemaan teknisen velan vaikutuksista softakehittäjien työhön, miten sitä hallitaan ja miten siitä kommunikoidaan niin, että bisneskin ymmärtää. Sekä siitä, kuinka legacy -koodiin kurkistaessaan välttää päätymästä Narniaan.
Teemusta piti alun perin tulla kylteri, mutta anonyymin Stockan keikkatyöläisen vinkki veikin Turun Yliopiston IT -laitokselle. Matkan varrella on käyty Affecton huumorikornerissa ja laitettu Houstonin Turun toimistoa pystyyn - sekä tietenkin tunkattu koodia mm. Finnairilla. Teemu suhtautuu työhönsä puunikkarin pieteetillä ja jakaa tässä jaksossa myös ajatuksiaan siitä, mitä senioridevaajaksi kasvamiseen kuuluu.
QA:sta tulee monelle kehittäjälle varmasti ensimmäisenä mieleen testaus tai portinvartija, joka päättää pääseekö koodia tuotantoon vai ei. Quality Assurance, eli laadunvarmistus on kuitenkin pohjimmiltaan tapa tuottaa tietoa siitä, ollaanko projektissa menossa oikeaan suuntaan. Keskustelemme Jani Grönmanin kanssa niistä monista tavoista, joilla laadunvarmistus näkyy kehittäjän elämässä, ja miten parempaa QA -kulttuuria voi rakentaa työpaikallaan.
Teemu Malisen rakas harrastus on visioida tulevaisuutta ja tässä haastattelussa käydäänkin läpi hänen mielestään oleellisimmat digitaalisen bisneksen trendit vuodelle 2022. Siinä missä Metaversen tai Web 3.0:n takia ei kannata vielä laittaa liiketoimintasuunnitelmia uusiksi, saattaa no-code- ja low-code -ohjelmien yleistyminen vaikuttaa softadevaajan työhön piankin, kun yhä useamman alan asiantuntija pääsee syvemmälle mukaan kehitysprojekteihin. Entä mitä taas on Product Led Growth tai mikropivotointi? Kuuntele jakso ja tiedät!